Miten se oikein alkoi

Tiimityöskentely on kasvattajilla viimeisinä vuosikymmeninä enemmän ja enemmän yleistynyt erinomainen työskentelytapa. Tiimityöskentely tarkoittaa yhdessä toimimista useamman ihmisen välillä. Voidaan sanoa, että Pohjoismaat ovat olleet tämän ainutlaatuisen työskentelytavan edelläkävijöitä. Pohjoismaissa on ollut vaikeampi pitää suuria kenneleitä, jolloin alun perin kasvatinomistajien apu on ollut korvaamatonta. Usein vanhoissa tiimityöskenetelyllä toimivissa kenneleissä on lähdetty juuri liikkeelle siitoskoirien yhteisomistuksesta tai sijoituksesta. Vuosien saatossa kasvattajan ja kasvatinomistajien välille on kehittynyt vahvoja siteitä ja tiimityöskentely on lähtenyt varsinaisesti liikkeelle ja saanut yhä uusia muotoja.

Nykyään tiimityöskentely on jo monille menestyneille kenneleille arkipäivää. Tiimityöskentelyä harrastavat toki kasvattajat muuallakin maailmassa kuin Pohjoismaissa. Menestyneitä esimerkkejä löytyy niin Yhdysvalloista kuin Englannistakin. Voidaan kuitenkin sanoa, että puhtaimillaan hienoimmat esimerkit tiimityöskentelystä löytyvät Pohjoismaista.

Kerron asian ymmärtämiseksi ja selventäväksi käytännön esimerkin omalta kohdaltani. Aloittaessani kasvattamista asuin vielä kotona vanhempieni luona. Ensimmäisissä pentueissani minulla ei ollut mahdollisuutta jättää kotiin kaikkia haluamani ja siitoksessa tarvitsemiani koiria. Tiimityöskentely lähti liikkeelle 1980-luvun puolivälissä kuin itsesään. Jo toisessa pentueessani annoin luokkakavereilleni ja ystävilleni kaksi narttua ja uroksen sijoitukseen ja yhteisomistukseen. Tuolloin opettelimme yhdessä koiran hoitoa, esittämistä näyttelyssä jne. Olimme samaa ikäluokkaa ja kuin huomaamatta side kasvattajan ja koirien omistajien välille muodostui keskimääräistä paljon lujemmaksi.

Vuosien varrella aikuistuimme hiljalleen yhdessä ja yhä uusien pentueiden myötä tuli uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Lopulta täytettyäni 18 – vuotta ja saatuani kennel-nimen liitin sen loppuun aina termin team. Idean olin saanut Ruotsista seurattuani Paul Stantonin ja Tor-Björn Skaarin team Tintavonin suurenmoista toimintaa.

Tiimityöskentely vakiintuu ja saa uusia muotoja

Moni kasvatin omistaja innostui puhdasrotuisista koirista todella paljon. Kuitenkaan suurin osa ei ole kiinnostunut kasvattamaan itse koiria. Tällälaisten ihmisten innostus ja osaaminen oli se valtava voimavara, josta minä kiinnostuin ja ammensin voimia omaan kasvatukseen. Pian löysin hienoja uroksia ulkomailta, mutta en voinut itse ottaa uroksia kotiini. Niinpä kysyin joiltakin kasvatin omistajilta, olisivatko he kiinostuneet ottamaan yhdessä minun kanssani uuden tuonnin. Koirat löysivät lähipiiristä helposti innostuneita ja rakastavia koteja.

Vuosien saatossa oli helppo huomata erilaisten ympärillä tiimissä toimivien ihmisten erilaisia voimavaroja. Jotkut ovat hyviä trimmaamisessa, toinen on taitava luonteiden kanssa ja joku taas koiran esittämisessä. Pian yhdessä toimiessa ikään kuin vahingossa alettiin hyödyntämään eri ihmisten vahvuuksia, rahasta ei juurikaan puhuta vaan mukavasta yhdessä toimimisesta. Trimmaamisessa paras trimmaa huonommin trimmaamista osaavan koiran ja vastaavasti huonommin trimmaava tekee jotakin muuta yhteiseksi hyväksi.

Nykyään kasvatukseni ammentaa kaikkein suurimman voiman nimenomaan tiimityöskentelystä. Kasvattajan aika ja mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Useampi ihminen pystyy tekemään niin paljon enemmän. Siitoskoirista lähes kaikki asuvat ystävillä, jotka ovat osa toimivaa ja yhdessä työtä tekevää tiimiä. Näin kaikilla koirilla on yksilöllinen hoito ja rakastava koti. Pennusta asti toiset, usein omien koirien vanhempien omistajat, ovat taas uusien pennun omistajien tukena kasvattajan apuna. Samalla eri ihmisten voimavaroja on hyödynnetty kunkin innostuksen ja vahvuuksien mukaan. Tiimin sisältä on löytynyt osaava ihminen, joka osaa tehdä kotisivut ja hoitaa nykyajan sähköiset toiminteet. On löydetty ihmisiä, jotka ovat taitavia valokuvaamaan. On löytynyt ihmisiä, jotka ovat toiminnan sieluja ja osaavat järjestää yhteisiä tapaamisia tai loihtia kaikkien rakastamia leivonnaisia. Nykyään oma tiimini kasvatukseni ympärillä on kasvanut suureksi joukoksi erilaisia ihmisiä, jotka yhdessä oppivat koko ajan lisää. Joukko on suuri ja lojaali, usein henki muodostuu kasvattajansa näköiseksi. Oma tiimityöskentely on huumorin värittämää, mutta lujasti ja vakavasti harrastavaa iloista joukkoa. Ihmiset ovat todella erilaisia, mutta lujasti yhteen hiileen puhaltavia harrastajia.

Mitä tiimityöskentely vaatii

Tiimityöskentely vaatii kasvattajalta hieman enemmän sosiaalisia taitoja ja kiinnostusta jakaa aikaa muiden kanssa. Ainakin aluksi toiminnan syntyessä tarvitaan aikaa ja vaivaa, jotta uusista ympärille tulevista ihmisistä saadaan harrastuksesta innostuneita ja kiinnostuneita toimijoita. Siltinkään kaikista ihmisistä ei ole tiimissä työskentelijöiksi tai osan innostus sammuu muuten vain. Tämän asian kanssa on opitava elämään ja kasvattaja ei saa olla erityisen pettynyt, vaikka kaikista odotuksista huolimatta osa ei inostukkaan yhdessä harrastamisesta. Toki vuosien varrella kasvattajan silmä harjaantuu huomaamaan, kuka on oikea ihminen omaan joukkoon ja kuka kenties taas ei sovellu yhdessä toimimiseen.

On aina tärkeää valita kasvatinomistajiksi oikeat kodit. Varsinkin jos aikoo luovuttaa vieraalle ihmiselle arvokkaan harraste ja mahdollisesti jalostuskoiran on ensisijaisen tärkeää, että pentu tai koira luovutetaan uudelle omistajalle tai haltijalle vain sitten, kun on varmasti löytynyt juuri oikea aktiivinen ja yhteistyökykyinen koti. Kasvattajana toimiminen vaatii aina ihmistuntemusta, jotta koirat saavat oikeat kodit. Tiimityöskentelyllä toimiminen vaatii kasvattajalta vielä erityisen harjaantunutta ihmistuntemusta, jotta löydetään vielä tiimissä sujuvasti toimivia yhteistyökykyisiä koteja.

Tiimityöskentely ei johda mihinkään, jos kasvatinomistajilla ei ole kasvattajasta mitä ammentaa. Kehittyvä ja hedelmällinen tiimityöskentely vaatii kasvattajalta koko ajan omien taitojen kehittämistä. Kasvattajan on osattava opettaa ja kertoa tiimin jäsenille harrastuksesta jotain uutta. Kasvattajan on oltava alansa ja rotunsa auktoriteetti, muuten häntä ei kunnioiteta. Tiimi ja sen jäsenten ammattitaito ei kehity, jos ei kokoajan myös hieman opita uutta. Kasvattaminen ja rodussa toimiminen opettaa tietysti kasvattajalle aina jotakin uutta. Myös matkat ja toisten vanhojen kasvattajien tieto-taidon hyödyntäminen on osa kasvattajan arkea. Kasvattajalla tulee olla myös silmää, jotta hän osaa rotunsa ja löytää oleellisen.

Kasvattajan jatkuvan itsensäkehittämisen ohella vaaditaan oikeaa innostusta jakaa tietoa. Tiimin jäsenet eivät opi, jos joku ei heitä opeta. Tarkoitushan on, että tiimi yhdessä kehittyy ja oppii koko ajan lisää tullakseen taitavaksi joukoksi rodun harrastajia. Samalla useamat silmät ja korvat näkevät ja kuulevat paljon enemmän kuin yksi pari silmiä ja korvia. Kasvatinomistajien ja tiimin jäsenten kysymykset saavat myös kasvattajan miettimään asioita yhä uudelleen ja uudelleen uusista näkökulmista. Sikäli tiimityöskentely on erityisen antoisaa ja sisällöllisesti rikasta harrastamista.

Riskejä on otettava, mutta se palkitsee

On melkoinen riski aina antaa pentueen lupaavin narttu vieraalle ihmiselle. Osa kodeista ei osaakkaan pitää koiraa aivan niin kuin olisi toivonut. Se on faktaa ja sen kanssa on elettävä. Koiran jalostusarvohan ei tästä silti laske mihinkään, genotyyppi on genotyyppi ja fenotyyppi on fenotyyppi. Harrastuksessa koirasta ei ehkä itsestään tullut sitä jota olisi toivonut, mutta perimä säilyy ja sukupolvi on lyhyt aika. Toisaalta kuitenkin suurin anti onkin kodeissa, jotka osoittautuvat taitaviksi koiran pitäjiksi. Nämä kodit antavat paljon aikaa ja rakkautta koiralleen. He ovat yhteistyökykyisiä ja aktiivisia. He tietävät milloin kysyä neuvoa ja milloin toimia itsenäisesti. Nämä ovat ne kodit, joille haluaa uhrata lisää omaakin aikaansa.

Yleensä onnistunut koti ruokkii itse itseään. Onnistunut koti pitää koirastaan ja saa harrastamisesta yleensä menestystä ja tyydytystä. He ovat samalla enimmäkseen tyytyväisiä koiransa kasvattajaan. On päivänselvää, että kasvattaja luovuttaa tällaiselle kodille toisenkin koiran. Yhteistyö vain syvenee ja lujittuu vuosien varrella. Itse olen löytänyt ihania koteja vuosien saatossa, joilla voi olla yli viisikin sukupolvea koiriensa jälkeläisiä. He rakastavat ja tuntevat koiransa sekä rotunsa paremmin, kuin suuri osa maailman muista kasvattajista, mutta he eivät silti halua itse kasvattaa rotua omalla nimellä. Osasta kodeista kehittyy ainutlaatuisia taidokkaita harrastajia, joita saa maailmalta hakea. Tällaisia koteja löytyy omastakin timistäni useampia. Voi myös sanoa yleistäen, että erityisesti suomalaisista vinttikoiraharrastajista tällaisia koteja on löytynyt runsaasti. Ei siis ihme, että suomalaiset afgaaninvinttikoirat ja salukit ovat maailman kärkitasoa. Osaltaan menestys ja tulokset johtuvat juuri taidokkaista ja yhteistyökykyisistä pitkän harraste historian omaavista yhteistyökykyisistä tiimissä toimivista kodeista.

Henkisesti nämä ns. luottoihmiset tiimissä ovat myös valtavan tärkeitä. On selviö ja valitettava tosiasia, että menestyksen myötä tulee kateutta ja usein ikäviä puheita. Vuosikymmeniä yhteistyötä kasvattajan kanssa yhteistyötä tehneet kodit ja ihmiset ovat kasvattajalleen hieno tukipilari. Tiimi seisoo hyvin toimivana yhtenä rintamana ja puolustaa jäseniään. Kasvattaja saa henkisesti tukea ja apua tiimin jäseniltä, joissa erityisesti vanhoilla luottojäsenillä on valtava merkitys. Vuosien saatossahan yhteistyöstä on usein muodostunut luja ystävyys, joka on jo muullakin tasolla tärkeä kuin koiraharrastuksen. Voin vain todeta itsekkin karmeita onnettomuuksia lähipiirissä kokeneena, miten suuri apu luottoihmisistä ja harrastuksen kautta löytyneistä tosi ystävistä on ollut hädän hetkellä. Tämä pätee tietysti puolin jos toisinkin. Kasvatustyötä tekevänä on arvokas turva, jos tietää hädän hetkellä, että omat koirat tulee hoidettua, jos yhtäkkiä itse onkin syystä tai toisesta estynyt. Tiimityöskentely tuo siis turvaa. Samalla arvokkaat siitoskoirat ovat jakaantuneet useampaan osoitteeseen. Tämä tarkoittaa, että kasvatustyö ei ole yhtä haavoittuvaa kuin jos kaikki arvokkaat koirat ovat samassa osoitteessa.

Yhdessä resursseja ja voimavaroja on paljon enemmän

Tiimissä työskennellessä silmiä ja korvia on kaikkialla. Vuosien varrella kasvatin omistajia ja yhteistyökumppaneita löytyy myös ulkomailta. Joukkion kasvaessa harraste- ja jalostuskoiria on entistä enemmän. Suuriin näyttelyihin valmistautuessa taloudelliset kustannukset jakaantuvat ja samoin työn määrä jakaantuu. Kasvattajan ei enää tarvitse itse yksin ilmoittaa ja pestä 10 koiraa näyttelyyn, vaan vaiva jakaantuu. Samoin voidaan yhdessä hankkia uutta jalostusmateriaalia ulkomailta.

Tuontikoirien löytäessä hyviä koteja luottoihmisistä, voi tuontikoiria ja uutta materiaalia hankkia jalostuksen avuksi enemmän. Erityisesti tiimityöskentelyn kansainvälistymisen myötä voidaan saada myös lainaksi koiria, jolloin kaikkia ei tarvitse ostaa loppuelämäkseen. Urokselle riittää usein lyhytkin vierailu kasvattajan luona.

Jokaisesta teettämästäni pentueesta pyrin antamaan parhaan uroksen ja parhaat nartut tiimin jäsenille. Suuri osa koirista menee vanhoille jo aikaisemmin koiria harrasteneille tiimin jäsenille. Aina silloin tällöin koiria menee myös uusille kokelaille, joista osasta tulee uusia innostuneita harrastajia. Tällä hetkellä omassa työskentelyssäni erityisesti kansainvälisesti laajentuminen on suurta ja toiminta kansainvälistyy rajusti. Tämä tuo uusia haasteita, mutta myös taas uusia ennen näkemättömiä mahdollisuuksia.

Jalostuskäytössä on paljon enemmän materiaalia, kuin voisin yksin koskaan kuvitellakkaan pitäväni. Pystyn kuitenkin olemaan koko ajan paljon kriittisempi jalostukoiria kohtaan, kuin jos koirat asuisivat itselläni. Pystyn kriittisesti katsomaan koiria sopivan ulkopuolisena. Myös taloudellisesti asia on järkevämpi. Kasvattajalta ei taloudellisesti kulu suuria summia koirien elättämiseen, joista koskaan ei tullutkaan jalostuskoiria. Hienoa on, että yleensä ainakin omalla kohdallani olen todennut, etteivät kodit koe menetyksenä sitä käytetäänkö koiraa jalostukseen vai ei.

Oikeastaan tiimityöskentelyn yksi parhaista mahdollisuuksista on silloin, kun eri kennelit eri puolilla maailmaa alkavat keskinäisen tiimityöskentelyn, johon olen aktiivisesti pyrkinyt. Mutta tämä olkoot erillisen ja oman artikkelinsa arvoinen erillinen asia.

Joitakin omia periaatteitani tiimityöskentelylle

Vanhat opettajani koirissa aikoinaan varoittivat rahasta. Raha on asia, joka helpoiten tuhoaa yhteistyön ja hedelmällisen tiimityöskentelyn. Olenkin alusta asti uskonut opettajiini. Mitä vähemmän rahaa käsittelee sen parempi. Ilman rahaa on yksi suuri mahdollinen riidan aihe poissa laskuista. Tämä vaatii tiettyä riskinottoa ja suurpiirteisyyttä kasvattajalta ja kasvatin omistajilta. Samalla sopimukset ja periaatteet tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia, joissa ei ole suuria tulkinnanvaraisuuksia.

Oma periaatteeni on, että yksikään koira ei ole oikeusistunnon tai riidan arvoinen. Mikäli koirasta tulee riita, olen valmis luopumaan koirasta välittömästi. Silloin olen mielestäni itse toiminut huolimattomasti jo luovuttanut koiran haltijalle, joka ei ollut käsitykseni ja luotamukseni mukainen. Todettakoon, että näin ei vielä toistaiseksi ole koskaan käynyt. Kerron tämän periaatteen aina alusta asti uusilleihmiselle. Tällöin tiedetään alusta asti, että luottamus on molemmin puolista. Kasvattaja luottaa uuteen kotiin ja uusi koti ymmärtää suuren luotamuksen arvon ja tietää vastuunsa.

Parasta on alusta asti olla oma itsensä. Paljasta kyntesi ja persoonnallisuutesi alkumetreistä, jos olet hakemassa yhteistyökotia, josta sitten voi kasvaa tiimi tai tiimin jäsen. Ole rehellisesti ja avoimesti sitä mitä olet. Mikäli mahdollinen pennunostaja vieroksuu sinua, ei yhteistyöstä kuitenkaan pitkällä tähtäimellä tulisi todennäköisesti mitään. Tietty avoimuus ja rehellisyys sekä suoraan puhuminen on edellytys menestyksekkäälle yhteistyölle alusta saakka.

Tiimi tarvitsee joitakin sääntöjä ja periaatteita. Kasvattajalla on suuri vastuu käytöksen ja käytänteiden luojana ja kontrolloijana. Rotua rakastetaan ja sen eteen tehdään lujasti työtä. Yleensä tiimin jäsenet oppivat ja tietävät tämän hyvin. Kasvattajan peruskäsitykset rodusta ja kasvatuksesta tulee olla persuteiltaan melko yhteneväiset koko yhteistyötä tekevän joukkion kesken. Mikäli tulee suuria periaatteellisia ristiriitoja tiimityöskentely murenee kuin itsestään. Periaatteet tulee siis kasvattajalla olla selkeitä ja ääneen todettuja, jotta muutkin näihin voivat yhtyä tai olla sitten yhtymättä jo alkumetreistä, jolloin yhteistyötä ei synny.

Jonkinlainen filosofia myös yhdessä toimimiselle on oltava. Tämä ei tarkoita kirjoitettuja selkeitä sääntöjä, vaan käytänteitä jotka tulee olla kaikkien tiedossa. Käytöksen tulee olla sujuvaa ja korrektia. Tavallaan voidaan sanoa, että tiedetään minkälaisia arvoja ja elämänasennetta tietty yhdessä harrastava joukko edustaa. Tämän tyyppisiä arvoja ja asenteita kunnioittava ihminen sitten taas paremmin sopeutuu joukkoon ja innostuu toimimaan yhdessä tiimin mukana.

Mikäli innostuit tai kiinnostuit asiasta, muista aloittaessasi

Tutkaile ympärilläsi olevia kasvatinomistajia ja ystäviä. Sinulla saattaa olla jo alkava ja orastava tiimi ympärilläsi, vaikka et koskaan sitä tiiminä ollut ajatellutkaan. Tiedosta nämä ihmiset ja mieti mitä olette jo tehneet yhdessä sekä visioi mitä vielä enemmän voisitte tehdä yhdessä. Sinun ei tarvitse nimetä tai edes ajatella yhteistyötahojasi tiiminä, mutta opi hyödyntämään ja tekemään hedelmällistä yhteistyötä tärkeiden ympärilläsi toimivien ihmisten kanssa entistä paremmin.

Toisaalta voit edetä nopeammin ja saada enemmän aikaiseksi kasvattajana, kun myönnät ja päätät, ettet pääse tai haluakkaan saavuttaa päämäriäsi yksin. Tutkaile silloin niitä mahdollisuuksia, joita oikea tiimityöskentely voi antaa. Voit suoraan ajatella kenneliäsi tai nimeäsi tiiminä, jota alat määrätietoisesti rakentamaan ja laajentamaan. Satsaa ihmisiin ja mahdollisuuksiin, joita aktiivisessa harastajakentässä on koko ajan olemassa.

Tiimin rakentaminen ainakin itselläni alkoi kuin vahingossa ja niin kaiketi on käynyt muillekkin tiimityöskentelyä menestyksekkäästi hyödyntävistä kasvattajista. Kasvattaminen alkaa aina hiljalleen ja niin alkaa tiiminkin muodostuminen. Hiljaa hyvää tulee ja muista uhrata aikaa sekä vaivaa uusiin nuoriin aloittaviin harrastajiin, he voivat olla tulevaisuuden tiimisi. Jokainen uusi innostunut kasvatin omistaja on uusi mahdollisuus.

Parasta kaikessa on, että onnistunut tiimi työskentely on kaikkien etu. Tiimi on harrastajalle ainutlaatuinen mahdollisuus saada erinomainen perheenjäsen ja harrastekoira. Samalla tiimi tarjoaa valtavasti tukea, tietoa ja taitoa koiran pitämiseen sekä harrastamiseen. Näin harrastamisen pohja ja ammattitaito lisääntyy koko ajan. Uusia hyviä koteja saadaan mukaan järjestäytyneeseen ja vastuulliseen harrastamiseen. Luonnollisesti myös kasvattaja saa valtavasti apua kasvattamiseen. Koirat tulee paremmin hoidettua ja niitä saadaan ansioituneesti esille. Samalla kasvattajalla on käytössään uusia voimavaroja, vahvuuksia ja lahjoja, joita häneltä itseltään ei välttämättä löydy. Luonnollisesti myös kasvatuksessa ja jalostuksessa kasvattajalla on käytössään suurempi määrä materiaalia, joista parhailla hän sitten voi jatkaa kasvatustaan.

Facebook Comments

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.