Koirien pito on hyvin vaativaa. Suomessa suurin osa koiraharrastajista ja kasvattajista ovat aivan tavallisia työssä käyviä ihmisiä. Koirat vaativat paljon aikaa ja hyvää hoitoa. Silloin on usein parempi, että yhdellä ihmiselle ei ole liikaa koiria. Osaomistaminen on erinomainen tapa kasvattajalle taata parhaiden ja usein lupaavimpien koiriensa laadukas elämä. Järjestelyn avulla parhaan siitosmateriaalin määrä saadaan roduissa säilymään osaltaan kasvattajilla riittävän suurena. Tästä tietysti hyötyy koko rodun populaatio. Samalla osaomistaminen tarjoaa yksittäiselle koiraharrastajalle erinomaisen tavan päästä harrastukseen mukaan hyvin laadukkaalla yksilöllä, jota usein ei olisi mahdollista muuten saada. Osaomistaminen on monipuolinen ja hyvin toimiva ratkaisu, joka hyödyntää hyvin toteutettuna kaikkia osapuolia sekä erityisesti koiraa itseään. Lopputuloksena on usein vuosia kestävä ja hedelmällinen yhteistyö koirien parhaaksi . Toimiva osaomistaminen on yhdessä tekemistä ja yhdessä kehittymistä koiran parhaaksi. Tuntuu täysin käsittämättömältä, että Suomen Kennelliitto suhtautuu asiaan kielteisesti.

Osaomistaminen on erinomainen tapa toimia

Osamistaminen toimii vastuullisen kasvattajan työvälineenä mainiosti. Itse pyrin pitämään kasvattamistani pentueista omistuksessani usein ne kaikkien lupaavimmat, arvokkaimmat ja mielenkiintoisimmat yksilöt. Lähes aina nämä koirat kiinnostavat myös muita harrastajia. Nämä koirat voidaankin hyvin omistaa yhdessä toisen osaavan harrastajan kanssa. Näin aivan tavalliselle perheelle tai nuorelle tarjoutuu mahdollisuus saada haltuunsa hyvin laadukkaita koiria, joihin muuten mahdollisuudet eivät riittäisi. Näille koirille kodit löytyvät yleensä lähipiiristä aktiivisten harrastajien parista, jotka erinomaisesti ymmärtävät mistä on kysymys. Aikuisten ihmisten harkintakykyyn voi suomessakin pääsääntöisesti täysin hyvin luottaa. Oman yli 30 vuotisen urani aikana en koskaan ole ajatunut riitoihin, jotka eivät olisi keskeneämme neuvottelemalla helposti selvinneet.

Koiria aikoinaan yhdessä omistaneiden ihmisten kanssa syntyy pääsääntöisesti hyvin luottamukselliset ja avoimet toimivat suhteet. Kasvattajana minulla on mielenkiintona opettaa ja jakaa tietämystä sekä rodun suurimpia saloja ihmisille, joiden kanssa meillä on koiria yhdessä. Aivan samoin minä sain nuorempana harrastajana koiria osaomistukseen rodun suurimmilta nimiltä, jotka ohjasivat minun harrastamistani oikeaan suuntaan. Sain koiria, joita muuten ei olisi ollut mahdollista aloittelijan saada. Lopputuloksena oli lisäksi lähes aina vuosikymmeniä jatkunut ystävyys. Mikäli osaomistaminen perustuu riistoon ja kohtuuttomuuteen, ei siitä synny mitään hyvää eikä myöskään hedelmällistä yhteistyötä. Sen seuraukset ja hinnan maksaa tavalla tai toiselle kasvattaja sekä osaomistaja.

Suomessa on sopimisen ja omistamisen vapaus

Omistamisen ja sopimisen vapaus ovat suomalaisille perustuslaissa taattuja arvokkaita vapauksia, joita kukaan ei saisi rajoittaa. Kysymys on perustuslaillisista asioista. On hyvin pelottavaa ja perin outoa, että yksittäinen rekisteröity yhdistys pyrkii rajaamaan näitä oikeuksia tietyltä ryhmältä ihmisiä. Tällainen toiminta ei kestä päivänvaloa, eikä ole osa avointa ja luottamuksellista yhteiskuntaa. Koko yhteiskunta pyrkii eroon turhista toimintaa kahlitsevista säännöistä ja rajoitteista. Ei ole lainkaan ajan hengen mukaista, että vuonna 2016 yksittäinen yhdistys pyrkii aivan päinvastaiseen toimintaan. Avoimen ja läpinäkyvän toiminnan lähtökohtana tulisi olla avoimuus sekä selkeys. Toiminnan perusteet eivät voi perustua epäluuloon ja rajoittamiseen sekä varsinkaan perustuslaillisten oikeuksien rajaamiseen.

Osaomistaminen ei ole sama kuin sijoitus

Pentuna ja nuorena hyvin arvokkaita yksilöitä arvoidessani, toivon usein, että nämä koirat tulisivat paljon esille. Yleensä pidän nämä pennut itselläni. Hyvin usein jonkin ajan kuluttua, joku harrastaja kiinnostuu ja haluaa tämän yksilön. En raaskisi koirasta millään luopua ja voimme päätyä osaomistamaan koiran.  En voi ymmärtää, mitä tässä asiassa on väärin ketään ja varsinkaan koiraa kohtaan? Pystyn usein antamaan neuvoja ja tukea koiran uralla, joihin aloittelijalla ei taidot riitä. Kyse ei suinkaan ole pelkästään siitoksesta. Hienoimmistakaan koirista lopulta siitokseen käytetään vain osaa.

Sijoitussopimus lähtee ajatuksesta, että koiralla on aina pennut, jotka sitten rahasta myydään. Ikään kuin kasvattaja käärisi koiran jälkeläisitä suuret voitot. Siitä ei yleensä ole vastuullisessa jalostuksessa ja kasvatuksessa kyse. Tavoitteet ja huomio ovat aivan jossain muualla. Parhaiden koirien pitäminen ja ura maksavat paljon enemmän kuin pennuista koskaan rahaa saadaan. Mahdollinen pentue voi olla järkevää teettää hyvinkin myöhäisellä iällä. Parhaat yksilöt taas astutetaan usein parhailla mahdollisilla uroksilla. Jälkeläisissä on yleensä kyse laadusta ja rodun parhaasta ei taloudellisesta voitosta – pennutus voi hyvin usein olla tappiollista. Kaikkien uhrauksien ja työn jälkeen näet syntyvistä pennuista kasvattajan pitää taas itse pitää parhaimmistoa.

Koirien kanssa yhdessä tekeminen pitää perustua yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Osaomistuksessa lähtökohtana ainakin minulla on luottamus ja yksinkertaisuus. Kaiken pitää olla selkeää ja helposti hallittavaa, muuten osaomistus ei toimi. Aikaa ei pidä kulua koiran pidossa epäoleelliseen, vaan koiraa hyödyttävään oikeaan tekemiseen omistajien kanssa hyvässä yhteishengessä. Ennalta ei voida jäykästi sopia asioiden kulkua ja sijoitussopimus muodostuisi kohtuuttomaksi molempien osapuolien kannalta.

Osaomistus toimii parhaiten entuudestaan tuttujen ihmisten välillä. Oikea osaomistaminen tarkoittaa yhteistä vastuullista koiran omistamista ja mahdollinen siitoskäyttö on sitten asia erikseen. Ikä, ajat tai kustannukset sovitaan sitten tapauskohtaiseksi ja ne ovat aikuisten sopijoiden kesken järkevästi mitoitettavia. Mikäli ongelmia tulisi, luovun siinä vaiheessa koirasta. Koirasta on turha riidellä tai jos ihmiset eivät pystyisi asioitaan sopimaan siihen löytyy ratkaisu. Suomi on edeleen aivan toimiva oikeusvaltio, jonka tuomioistuimet ratkaisevat yksittäiset riidat. Siellä kukin osapuoli saa sitten ansionsa mukaan.

Holhoaminen perustuu epäluottamukseen

Omistamisessa ei voida lähteä holhoamisesta. Olipa omistamisen, sijoittamisen tai osaomistamisen määreet aivan millaiset tahansa aina löytyy joku, joka harjoittaa kohtuutonta toimintaa. Yksittäiset kohtuuttomuuksia harjoittavat toimijat vastaavat omista tekemisistään ja kantavat siitä myös seuraukset. Heidän hölmöilynsä takia ei voida rangaista kaikkia muita. Rattijuopumuksiin tai ylinopeuksiin sortuvien miehien vuoksi autoilua ei voida kieltää kaikilta suomalaisilta miehiltä.

Osaomistamista ei voida kieltää omistamisen muotona sen vuoksi, että yksittäiset kasvattajat ovat voineet tehdä toisen osapuolen mielestä kohtuuttomia sopimuksia. Osaomistaminen on loistava tapa jakaa ja omistaa koira yhdessä. Lasta ei voida heittää pesuveden mukana. Osaomistaminen on maailmalla ja Suomessakin jatkuvasti yleistyvä koiran omistamisen muoto.

Osaomistaminen lisää usein elämänlaatua

Osaomistamisen suurimpia hyötyjä on, että kasvattaja voi jakaa kaikkein parhaimpien koiriensa elämän toisen omistajan kanssa. Tässä jakaantuvat koiran pidosta koituvat kustannukset sekä fyysinen työ. Jos koiria ei olisi mahdollista osaomistaa voi kasvattajan oma koiramäärä helposti kasvaa aivan liian suureksi. Koirien tilat käyvät ahtaaksi, aikaa ei riitä ja hoidon laatu laskisi. Hyödyttääkö tämä koiraa, koiraharrastusta tai rotua?

Osaomistamisessa on omassa käytänteessäni aina kyse koiran parhaasta. Kahden omistajan koiralla on enemmän vastuullisia henkilöitä ja resursseja käytössä koiralle kuin yksittäisellä omistajalla. Se nostaa koiran elämänlaatua. Samalla ihmisten koiramäärät pysyvät kohtuullisempina, joka taas osaltaan nostaa myös omistajan elämänlaatua.

Osaomistaminen on hyvin vakiintunut käytäntö vastuullisessa koiraharrastuksessa ja se on ollut sitä jo vuosikymmeniä. Tulevaisuudessa tämä omistamisen muoto tulee varmasti vain yleistymään. Suomen Kennelliiton olisi syytä tarkistaa asenteitaan asiaa kohtaan ja elää kehittyvässä maailmassa mukana. Suomen lainsäädäntöä ja perustuslakia tulisi meidän kaikkien kunnioittaa.

Osaomistaminen on toimiva ja hyvä tapa omistaa laadukkaita koiria osaavien harrastajien kesken. Perustuslaki takaa meille sopimisen ja omistamisen oikeuden sellaisissa muodoissa kuin aikuiset ihmiset itse haluavat. Osaomistamisessa on kyse resurssien jakamisesta koiran sekä omistajien parhaaksi. Osaomistaminen on yhdessä tekemistä.

juha_pauliina_kiss

 

 

 

 

 

 

Facebook Comments