Pimperolla on pienokainen ja läpikustu liituraitapuku

Bostoninterrieri Pipun, Pimperon eli lady P:n vaikea ja oikukas raskaus on vihdoinkin ohi. Tämä neitonenhan osaa toki synnyttää ja dramaattisesti tietenkin. Lopputuloksena synnytyksestä on ihanainen Vetreä Veera. Veera ampaisi heti nisälle ja alkoi sen päiväisen imemisen….Vastaavaa en ole aikoihin nähnyt. Pentu on viikon ikäisenä  jo melkein emänsä kokoinen.  Jo syntymähetkestä voi päätellä, että tällä vauhdikkaalla vaavilla vauhtia tulee piisaamaan. Olen ylpeä Pipusta, joka osaa ja pystyy synnyttämään ihan itse, vaikka sitten sattuikin kommervenkki. Syntyneen pennun ruokahalussa ei ainakaan ole valittamista. Pulskan pennun nimi siis on Vetreä Veera. Valitettavasti Pimperon raskauden aikainen ahmiminen ja tai jokin muu kostautui pahasti ja toinen pentu oli valtavan kokoinen uros. Niin päätyi viimein Pipu keisarinleikkaukseen, joka sujui hienosti. Valitettavasti toinen pentu oli jo kuollut. Vetreä Veera pitää kuitenkin Pimperon hyvin kiireisenä. Synnytys ja alkanut äitiys ei toki tarkoita tämän bostoniäidin kohdalla sitä, etteikö kommervenkkejä sattuisi. Synnytyksen jälkeen on koettu jo ensimmäinen suuri draama ja keväinen perheriita.

Pimpero ottaa kulinaristisesti imetyksestä kaiken irti ja latkii vuohenmaitoa menemään sydämensä kyllyydestä. Pipussa on herännyt oikea alkukantainen sisäinen susi. Se suojelee pentuaan tarkasti, jos toinen koira sattuu ovelta pentuhuoneeseen kurkkaamaan. Ihmettelimme kaiken juomisen seurauksena Pimperon siisteyttä. Uloskaan Pipu ei malttaisi mennä, koska pulskaa pienokaista ei pidä  jättää.

Sitten selvisi, että susiemohan ei pesäänsä likaa. Pissahätä oli kuin olikin pässyt yllättämään imettävän Lady P:n. Hänhän ei tietenkään pissaile näkyvästi, vaan pissat oli hypätty tekemään piiloon petoeläimiltä korkealle tuolille. Kullanmurunen ihmetteli urean tuoksua hyvin puhtaalta vaikuttavassa huoneessaan ja alkoi nostamaan uuden uutukaista liituraitapukuaan tuolilta. Minä makaan tyynenä makuuhuoneessa polveani leputellen, kun kuuluu kauhea huuto. “Perkele, saatana, voi” …….. (sensuroitu)….. “Sinun koirasi tuhoavat kaiken, uusi liituraita pukuni on läpikustu ja pilalla. En ehtinyt edes käyttää sitä kertaakaan.” Yritin selittää vielä, miten ylpeä olen alkukantaisesta Pipusta, joka osaa yrittää piilottaa pissansa, jotteivat petoeläimet rakkauden pesää löydä. Mikään susi ei keksisi pesää pukujen seasta, se on varma asia. Olen vieläkin niin ylpeä Pimperosta.

Kokeneena koirakasvattajana tiedän, että hyökkäys on paras puolustus. “Onko uuden puvun säilytyspaikka tuolilla? Miten kukaan voi olla niin huolimaton ja älytön, että jättää pukunsa tuolille?” Samassa muistan, että kyseessähän on puolisoni työhuone, jota olosuhteiden pakossa on lainattu Pipun synnytyskammariksi. Seurauksena on klassinen keski-ikäisen pariskunnan pieni perheriita, joka mojovin sanakääntein suistuu sodaksi. Muru vie naama punaisena ja kiukusta pihisten uuden puvun sekä sen alla olleen toisen mustan puvun kusta valuvana roskikseen.

Alan tietysti vielä puolustamaan Pimperoa ja selittämään, miten puvut eivät oikeastaan olleet edes hyviä. Kannattaa myös muistaa, että tuo kusi ei ollut mitä tahansa halpaa ja vetistä kusta. Tämä urea oli lopputulos aidosta ja käsin lypsetystä luomu vuohen maidosta. Sitten luen simasuun huulilta:  “Sinä saatana saat maksaa nämä, meillä mikään ei ole turvassa missään:” Minä jatkan…..”Opithan tolvana toivottovasti ainakin säilyttämään asusteitasi asianmukaisesti.” Ja niin jatkuu tora, kunnes aikuisina ja kypsinä ihmisinä osaamme kurkut käheinä lopettaa riidan muutaman tunnin päästä.

Rauhanpiippua on polteltu ja Pimperon pienokainen Veera vie tietysti huomion. Taas on vanhana kasvattajana opittu jotakin uutta. 1. Älä säilytä uusia arvokkaita vaatteita lähellä vastasynnyttänyttä narttua. 2. Kumppanisi hyökätessä koirien tuhoja vastaan, älä hyökkää automaattisesti takaisin, vaan pyydä asiallisesti anteeksi. Sopu on palannut. Vetreä Veera paisuu rasvaisesta ja ihanasta Pipun maidosta. Ainoana pentuna on tapauksesta todennäköisesti odotettavissa oikukas pikku emäntä. Mikäli tissi ei ole turjakkeen nokan edessä välittömästi, kuuluu heti kiljuminen kodissamme. Onneksi äitiyden perikuva Lady P. saapuu heti liikkuvan maitobaarinsa kanssa paikalle. Parempaa emää ei voisi olla kuin pienokaisesta pulskasta Veerasta huolehtiva rakastava emä Pimpero, jonka silmistä rakkaus loistaa.

Bostoni Pimpero on nyt ylpeä ja rakastava emä. Neuvokkaana ja alkukantaisena bostonina Lady P. osasi myös piilottaa pissansa petoeläimiltä.  Rakkaus ja ylpeys loistavat paksun Vetreä Veeran mamman silmistä, vaikka kameraa pentulaatikossa ei mamman mielestä tarvita.

 

 

 

Facebook Comments