Pentujen leimautumisvaihe on tärkeintä aikaa – voit vaikuttaa ja paljon

OSA I: 1-7 viikkoa – kasvattajan tehtävät ja mahdollisuudet

Pentujen ns. leimautumisvaihe alkaa noin 3 viikon iässä ja ulottuu suunnilleen 12 viikon ikään. Ensimmäistä vaihetta tästä voidaan kutsua myös varhaisleimautumisen tai sosiaalistumisen ajaksi ja sen ajatellaan usein ajoittuvan 3 – 7 viikon välille. Varhaisleimautumisesta ja sen hyödyntämisestä on vastuussa pennun kasvattaja ja tähän keskitymme kirjoituksen ensimmäisessä osassa. Myöhäisempi leimautumisvaihe on 7 – 12 viikon välillä.  Sen pystyy parhaiten yleensä hyödyntämään pennun uusi omistaja. Leimautumisvaihe kokonaisuutena on pentujen elämässä ratkaiseva vaihe, joka kasvattajan ja uuden kodin tulisi hyödyntää mahdollisimman hyvin. Uskon, että leimautumisvaihe jää hyödyntämättä turhan monilla pennuilla. Leimautumisvaihe kestää noin kaksi kuukautta.

Tällä vaiheella (3-12 viikkoa) on aivan oleellinen merkitys pennun leimautumisessa suhteessa ympäristöönsä, perheeseensä, ihmisiin ja laumaan eli pennun sosiaalistumisessa. Tähän ajanjaksoon kannattaa sijoittaa suuri määrä toimenpiteitä, jotka helpottavat pennun tulevaa elämää. Kyseessä ovat elämänpiiriä laajentavat interventiot (eli tietoiset toimenpiteet), joilla pennun leimautumista suhteessa ympäröivään vahvistetaan. Pennun kokemusmaailmaa ja maailmankuvaa rikastutetaan tarkoituksenmukaisesti. Samalla autetaan pentua sopeutumaan yhteiskuntaan mahdollisimman helposti ja saadaan vaivattomammin elämästä selviytyvä koira. Itse uskon, että hyvin varhain tutuksi tulleet uudet kokemukset saadaan hoidettua vaivattomimmin ja pienellä kokemuksella varhain toteutettuna. Ne tuovat silloin parempaa hedelmää myöhemmälle kehitykselle kuin myöhäisemmällä iällä koettuna. Varhaisen kokemuksen päälle voi rakentua enemmän uutta, kun taas turhan myöhään koetun kokemuksen päälle ei voi näin paljon kehittyä.   Kokemukseni mukaan myöhässä toteutetut uudet kokemukset ja sosiaalistaminen eivät vaikuta enää koiran kehitykseen yhtä hedelmällisesti ja voimakkaasti kuin aikaisin tehdyt interventiot. Mitä nämä leimautumisvaiheen interventioit ovat käytännössä?

Kaikka alkaa pentulaatikosta

Ensimmäisillä viikoilla on kaikkein tärkeintä, että pentulaatikko on turvan ja rauhan tyyssija. Emä saa rauhassa ilman mitään stressiä keskittyä pentujensa hoitoon. Muut koirat, äänet tai mikään muukaan levottomuus ei saisi olla läsnä emän tai pentujen arjessa. Tarkoitus olisi, että mahdollisimman onnellinen emä nuolisi ja hoivaisi pentujaan niin paljon kuin mahdollista. Paikalla ei tarvita emän lisäksi kuin kasvattaja, joka voi ja saa kosketella pentuja hellästi. Yhteinen oleminen nartun kanssa on täynnä luottamusta ja myös emää kannattaa paijata. Sekin saa lisää oksitosiinia, hoivaa ja hyvää oloa. Kaikki tämä siirretään pentuihin, joiden tulisi saada osakseen niin paljon hoivaa kuin mahdollista. Tämän ansioista pennut erittävät niin paljon sosiaalistumisen hormonia oksitosiinia kuin mahdollista. Se valmistaa ne parhaiten tulevaan sosiaalistumiseen.

Kolmesta viikosta eteenpäin elämä alkaa muuttua ja ensimmäinen interventio – kontakti

Pennut nousevat jaloilleen. Niiden silmät ovat auenneet ja ne voivat ottaa entistä enemmän kontaktia myös kasvattajaan.  Tämä on ensimmäinen tärkeä interventio, joka kasvattajan tulisi tietoisesti aloittaa. Kasvattajan kannattaa kosketella ja totuttaa pentua ihmiseen entistä enemmän. Viimeistään neljän viikon kohdalla varsinainen leimautuminen alkaakin jo toden teolla. Silloin pennut viimeistään tottuvat kasvattajan kosketukseen, nostelemiseen ja haastaminen sekä leikin alkeet voidaan opetella. Itse koskettelen pentuja aivan syntymästä lähtien. Kevyesti siirrät pentua tai kutitat sitä kuonosta. Odota pennun kontaktia ja ruoki pennun kontaktin ottoa koko ajan. Kehitä leikkiä ja haastamista. Tarkoitus on, että pentu kokee mahdollisimman paljon pieniä positiivisia asioita, joissa se ottaa kontaktia ympäristöön turvallisesti. Se on aktiivista vuorovaikutuksen aikaa, jolloin pentu tutustuu yhä enemmän ihmiseen.

Elämä monipuolistuu toisessa interventiossa – äänet, yllätykset ja uudet asiat

Neljännellä viikolla pennun elämän tulisi laajentua ja rikastua uusilla äänillä, yllätyksellisillä tapahtumilla ja uusiin asioihin tutustumalla. Toisessa interventiossa pentulaatikon elämä rikastuu. Tässä vaiheessa pentulaatikon reunalle voi ja saisi ilmestyä uusia turvallisia ihmisiä. Luotettavat oman perheen lapset ja kasvattajan ystävät voivat tutustu nyt pentuihin. Se olisi suorastaan suotavaa. Pennuille ilmestyy laatikkoon tässä vaiheessa uudenlaisia ääniä ja erilaisia liikkeitä tekeviä leluja. Ne oppivat reagoimaan yhä uudenlaisiin ja monipuolisempiin asioihin pentulaatikossa. Kasvattajan kannattaa lisätä ja monipuolistaa äänimaailmaa. Tässä vaiheessa pentuhuone voidaan imuroida jo aivan rauhassa. Nyt kolisuttelen ja kilisyttelen kippoja ennen lisäruuan antamista. Toisinaan taputan käsiä vomakkaasti yhteen ennen ruuan antamista. Lisäruokinta ja siihen liitettävät uudet äänet, tuoksut ja toiminteet ovat tärkeä osa pennun leimautumisvaiheessa. Pennut saavat lisäruuan myötä lisää kokemusta taistelusta ja kilpailusta. Annan pentujen haastaa toinen toisiaan ruualla. Muista, että pennuille kippoja on vähemmän kuin pentuja. Pentujen kuuluu ja pitää saada hieman taistella ruuastaan.

Taistelu on koiralle luontaista toimintaa syntymästä lähtien – taistelun interventio

Pennulle taistelu alkaa syntymästä. Ne taistelevat elämästä. Pennuilla on pyrkimys parhaalle nisälle ja vahvimmat vievät tässä kisassa yleensä voiton. Taistelu jatkuu emän huomioon ja kisaan lisäruuasta. Taistelu on pennulle ja koiralle täysin sisäsyntyistä toimintaa. On kasvattajan ammattitaitoa arvioida rodun ja pentueen taistelutahdon ja haastamisen tilanteiden määrää sekä laatua. Kasvattaja voi tietoisesti haastaa ja leikityttää pentuetta tai tiettyä yksilöä tarpeen mukaan. Tarkoituksena on saada pentu voittamaan omia rajojaan ja haastamalla lisätä sen taistelutahtoa. Se on käytännössä varsin helppoa. Pennun selättäminen, estäminen ja muut fyysiset leikit haastamalla saavat pennun kyllä reagoimaan. Pennun kannustaminen ja omien rajojensa ylittäminen palkitaan kehuilla. Pennut oppivat luontaisesti myös haastamaan toisiaan ja tietyt lelut saavat pennut leikkimään keskenään sekä tuovat pennun elämään lisää tervettä taistelua ja leikkiä. Oikeissa leikissä pennun motoriikka ja luonne kehittyvät suuresti. Ne myös oppivat suhtautumaan ärsykkeisiin ja tottuvat lisääntyvään fyysiseen kontaktiin suhteessa koiriin ja ihmisiin. Pentujen kanssa kannattaa leikkiä todella paljon ennen luovutusikää ja jo muutaman viikon iästä lähtien.

Kolmas interventio laajentaa elämän pentulaatikon ulkopuolelle

Nyt alkaa seuraava tärkeä interventio eli pentujen elämänpiirin laajentaminen. Pentujen elämä laajenee pentulaatikon ulkopuolelle. Ennen viidettä viikkoa ja viimeistään sen alussa pennut käyvät tutustumassa elämään pentulaatikon ulkopuolella. Ota pentuja aluksi ryhmänä ja emän kanssa seikkailemaan keittiöön, olohuoneeseen ja ympäri kotia. Varmista, että ympärillä ei ole uhkaavia muita koiria. Ota pentuja aloituksen jälkeen jo parin päivän päästä erillisinä ryhminä, pareina tai yksitellen seikkailemaan kodissa sinun kanssasi. Jätä emä pentulaatikkoon ja laajenna pennun maailmankuvaa yksilönä. Samalla kannattaa huomioda ja rekisteröidä pentujen tutustumisen helppous tai haasteet. Yleensä reippaat ja hermorakenteeltaan vahvat pennut tutustuvat ympäristöön huomattavasti rohkeammin kuin ujot pennut. Pentujen kokemusmaailma on ollut tähän elämän vaiheeseen sama, jolloin voit nähdä pentujen oikeita ja synnynnäisiä eroja luonteessa. Viidennellä viikolla annan pentujen tutustua myös perheemme toisiin pennulle vieraisiin turvallisiin koiriin.

Neljäs interventio laajentaa pennun elämän kotoa ulos kohti maailmaa

Mikäli ulkona on lämmin vien pennut 6 viikon ikäisenä myös jo ulkoilemaan. Ne voivat laajentaa elämänpiiriä omalle pihalle tai terassille. Pihan ja ulkoilman haju- ja äänimaailma ovat aivan erilaisia kuin sisällä. Lisäksi pentu tutustuu uudenlaiseen alustaan liikkua. Maailma on entistä rajattomampaa ja rohkaise pentua laajentamaan elämänpiiriä pihalla turvatusti jatkuvasti iän karttuessa. Mikäli olen itse menossa tässä vaiheessa mökille, pakkaan pennut ja emän mukaan matkaan. Ne matkustavat rauhallisesti omassa tilassa autossa ja täysin ennakkoluulottomasti tutustuvat uuteen turvalliseen miljööseen. Kokemus laajentaa pentujen elämänpiiriä suuresti ja ne ovat matkan jälkeen entistä rohkeampia. Mikäli emä ei voi hyvin autossa tai stressaantuu, ei tätä toimenpidettä kannata tehdä. Jos emä ei ole pennuille rohkaiseva roolimalli, vieroita pennut emästä normaalia aikaisemmin.

Ennen luovutusikää otan pentuja jo matkaan yksinkin lyhyille vierailulle kylään tai työpaikalle. Yksittäinen pentu voi lähteä mukaani myös autoilemaan kauppaan. Lämpimillä ilmoilla otan pentuja tai jopa koko pentueen mukaani lyhyelle vierailulle lähimetsään. Pennut eivät mene tästä rikki, vaan rohkaistuvat huomattavasti. Samalla ne jo tutustuvat laumamme muihin turvallisiin jäseniin ja saavat kosketusta eri ikäisiin sekä kokoisiin koiriin kasvattajan valvovan silmän alla. Kotona käy nyt myös entistä enemmän vieraita ihmisiä ja pennun katsojia. Muista nyt myös vieroittaa pennut emästä.

Pentujen luovutuksen lähestyessä leikit siirretään ulos. Haastaminen ja taistelutahdon kehittäminen voi nyt olla myös entistä tarkennetumpaa. Ujo tai syrjään vetäytyvä pentu hyötyy eniten kasvattajan toetuttamasta leikistä. Kaikki tämä voidaan tehdä jo ennen varsinaista pennun luovutusikää. Pentu on nyt paljon valmiimpi siirtymään uuteen kotiin, jossa alkaa leimautumisen seuraava tärkeä vaihe.

TÄSTÄ SEURAAVASSA OSASSA

Pentujen elämään voidaan vaikuttaa suuresti oikeilla interventioilla leimautumisvaiheessa kokemusmaailmaa rikastuttamalla ja maailmankuvaa aktiivisesti laajentamalla.Lhasa apso metsäretkellä ennen luovutusta taloutemme muiden koirien kanssa. 

Easter Evelina & bunny

Facebook Comments