OSA II : 7 – 12 viikkoa 

Pentutestaus: Pentujen luovutusta ennen kannattaa suorittaa pentutesti ja luonteiden arviointi

Kasvattajan kannattaa testata pentujen luonteet ennen luovutusta. Tämän avulla kasvattaja voi saada syvällistä tietoa pentujen luonteista. Kaikilla pennuilla on tähän mennessä ollut elämässään enemmän tai vähemmän sama kokemusmaailma ja elinpiiri. Pennut ennen luovutusta testaamalla, voi saada enemmän oikeaa genotyypin tietoa pentujen luonteista kuin luovutuksen jälkeen.  Pentujen muutettua niiden kokemusmaailmat hajaatuvat suuresti ja aikuisesta koirasta on vaikeampi päätellä sen perinnöllistä luonnetta.

Testejä ja erilaisia tapoja arvioida pentuja on runsaasti. Voit tilata testaajan kotiin tekemään jonkin valmiin pentutestin. Aivan hyvin voit tehdä testin myös itse ja kehittää sitä omien tarpeiden mukaan.

Helppo kasvattajan pentutesti:

Kattila: Ota emä pois pentulaatikosta ja jätä pennut keskenään. Herätä pennut ja jätä ne telmimään yksikseen. Tule huoneeseen ja tiputa jokin äänekäs asia keskelle pentulaatikkoa, esimerkiksi pieni kattila, josta irtoaa kansi. Varmista, ettei mikään osa osu pentuihin. Astu tiputuksen jälkeen sivuun ja seuraa pentujen reaktioita. Seuraa eri pentujen suhtautumista. Rohkeimmat ja hermorakenteeltaan vahvimmat pennut ovat ensimmäisenä tutkimassa kattilaa. Ne jopa tökkivät kantta ja ovat uteliana tutustumassa uuteen. Nämä ovat yleensä toimintakykyisimpiä ja rohkeimpia pentuja. Arimmat pennut ovat pentulaatikon nurkassa ja niillä palautuminen kestää pisimpään. Seuraa pentuja myös hieman myöhemmin ja varmista, että kaikki ovat palautuneet. Voit tuoda kattilan uudelleen pentulaatikkoon ja voit asettaa esimerkiksi ruokaa sen kannelle. Kovat ja helposti palautuvat pennut popsivat ruokaa kannesta kuin ei mitään, pehmeät yksilöt eivät tahdo tulla vieläkään tutuksi kannen kanssa.

Testin jälkeen on viisasta ruokkia pennut sitten aivan normaalisti omasta tutusta kiposta. Yhdessä syöminen nollaa tilanteen yleensä hyvin.

Vieras tila: Seuraavana päivänä voit ottaa pennut yksitellen niille vieraaseen tilaan. Tarkoitukseen käy autotalli tai jokin kodin huone, jossa ne eivät ole ennen käyneet. Vie pentu uuteen tilaan muina miehinä ja laske pentu lattialle. Seuraa pennun reaktioita ja tutustumisen nopeutta sekä erkanemista sinusta. Rohkea ja toimintakykyinen pentu on juoksemassa huonetta ympäri reippaasti melko pian, kun taas ujompi ja toimintakyvyltään heikompi pentu ei lähde jalkojesi juuresta juuri minnekkään. Tilaan voi lisätä myös liukkaan alustan tai vieraan turvallisen koiran, joka korostaa testin vaikeutta ja tuo selkeämmin esille eroja pentujen välille.

Autoilua: Ota pennut yksitellen autoon ja tee niiden kanssa pieni lenkki. Älä ruoki pentuja ennen matkaa. Jätä pentu yksin takatilaan ja seuraa sen reaktioita. Aja aivan pieni lenkki ja tule takaisin. Seuraa voiko pentu pahoin ja on selvästi pelästynyt vai onko pentu riemuiten häntä heiluen sinua vastassa oven avatessasi. Nämä reaktioit eivät ole sattumaa, vaan kertovat paljon pennun luonteesta ja hermoista.

Leikki:  Haasta pentua ja seuraa sen reaktioita. Voit kokeilla muutamia erilaisia leluja leikin apuna. Seuraa myös miten pennut leikkivät keskenään. Hyvin pian kasvattajalle alkaa muodostua käsitys pentujen taisteluntahdosta. Pennun suhtautuminen vieraisiin koiriin ja ihmisiin selviää pentuja seuraamalla uusissa tilanteissa. Näin sosiaalisuus selviää aktiiviselle pentuja seuraavalle kasvattajalle kuin itsestään.

Testauksen jälkeen kasvattajalla pitäisi olla jonkinlainen kuva pentujen hermorakenteesta, kovuudesta, taistelutahdosta, sosiaalisudesta ja toimintakyvystä. Testi ei ole kaiken kattava, mutta sen tuloksena ainakin itse olen pystynyt yleensä arvioimaan pentuetta melko hyvin. Kasvattajana minua kiinnostaa pentue kokonaisuutena. Oliko pentue luonteeltaan erittäin lupaava vai ilmeneekö pentueessa heikkouksia. Tämän jälkeen pystyn arvioimaan melko hyvin pentueen vahvahermoisimmat ja luonteeltaan lupaavimmat pennut, jotka minua kiinnostavat kasvattajana myös jalostuksessa ja harrastamisessa eniten. Toisaalta testi paljastaa, jos pentueessa on selvästi hysteerisyyteen taipuvainen heikkohermoinen yksilö. Testin jälkeen jaan pennut karkeasti lupaaviin A-luokan harraste ja jalostus potentiaaliin, B-luokan joiltakin osin haasteellisiin pentuihin tai C-luokan selvästi hermorakenteeltaan heikkoihin pentuihin. Osaan myös ohjastaa tulevia perheitä tulevaisuuden haasteisiin ja perhe osaa valmistautua luonteen yksilölliseen kehittämiseen paremmin.

Pentu menee uuteen kotiin – huomion väärä jakaminen voi johtaa läheisriippuvuuteen

Perhe on valmistautunut pennun saapumiseen. Pari ensimmäistä päivää koti on syytä rauhoittaa, mutta pentu voi jäädä yksin joksikin aikaa jo ensimmäisenä päivänä sen rytmin mukaan mihin se on oppinut kasvattajan luona. On tärkeää, että mitään häiriökäyttäytymistä ei lähdetä tukemaan. Pentua ei saisi myöskään lapset tai aikuiset huomioida aivan ylenpalttisesti. Muutos kasvattajan luona saadusta huomiosta uuden kodin huomioon ei saa olla kohtuuton. Pentu totutetaan lisääntyvään huomioon maltillisesti. Uskon läheisriippuvaisuuden usein johtuvan kohtuuttomasta huomion erilaisuudesta pentulaatikossa ja kotona.

Muutaman päivän jälkeen uudessa kodissa saa käydä vieraita, edelleen huomion määrä pennulle pitää olla kohtuullinen. Pentua viedään myös enemmän ja enemmän pihalle. Alkaa tutustuminen pihapiiriin ja lähialueisiin sään sekä ympäristön mukaan. Laajentumisen tulisi olla aktiivista ja reipasta. Jokaisen perheen tulisi etsiä myös alue, jossa pentu saa olla turvallisesti vapaana luonnonalustalla. Siellä pentua voi leikityttää reippaalla otteella. Pentu tutustuu erilaisiin ääniin, tuoksuihin, alustoihin ja ympäristöihin. Leikin varjolla tutustuminen käy parhaiten. Perheessä hoitotoimenpiteet kannattaa aloittaa myös hyvin varhain. Pentua pestään, harjataan ja kynnet leikataan korostuneen useasti alkumetreillä.

Maailmaa valloittamaan

Suuri osa uusista kodeista on pentujensa kanssa turhankin varovaisia.  Jo viikon jälkeen pennun ollessa 9-viikkoa pentua kannattaa ottaa mukaan erilaisiin paikkoihin. Pentu voi lähteä mukaan ostoskeskukselle ja kodin ympäristön lähikaduille tietysti mahdolliset tautitilanteet huomioiden. Muista välttää vieraita koiria, jotka käyttäytyvät arvaamattomasti. Sen sijaan lisää kontakteja vieraisiin ja luotettaviin koiriin.

Pentu saa mielellään autoilla paljon ja kaikkeen tulisi suhtautua täysin normaalisti. Leikkimistä kannattaa harjoittaa niin paljon kuin mahdollista. Anna pennun käyttää hampaita ja koko kehoaan leikeissä. Tutustu pentuun ja tule sinut sen kanssa. Käytä monipuolisia ja äänekkäitä virikkeellisiä leluja. Tutustuta pentu ääniin ja erilaisiin alustoihin leikin varjolla. Älä koskaan ruoki pennun pelästymistä, vaan käyttäydy varmasti ja hillitysti.

Pennun sosiaalistumisjaksosta on uudella kodilla käytössä noin kuukausi ja tämä aika kannattaa hyödyttää mahdollisimman tehokkaasti. Aikaisemmin ohjeena oli pennuille usein varovaisuuden korostaminen. Minun ohjeeni olisi päinvastainen ylös, ulos ja lenkille maailmaa kohtaamaan  monipuolisesti, äänekkäästi ja niin reippaasti kuin mahdollista. Mitä enemmän pentu liikkuu varhain erilaisissa ympäristöissä sen parempi. Varmista silti aina pennun turvallisuus ja se, että pentu ei kohtaa mitään traumatisoivaa. Tarkoitus on leimautumisvaiheessa tarjota pennulle niin paljon monipuolisia positiivisia kokemuksia kuin suinkin mahdollista. Pentu on kuin tabula rasa, avoin lehti, jonka sivuille sinä pyrit kirjoittamaan kokonaisen romaanin jo ensimmäisen kuukauden aikana.

Mitä enemmän pentu liikkuu ja kokee varhain erilaisissa ympäristöissä sen parempi. Rohkeat ja reippaat 9 viikkoiset apsot mökillä hiihtolomaa ulkoillen viettäen uudessa ympäristössä vailla pelkoa ja huolta huomisesta. Ne ovat tässä vaiheessa tutustuneet jo suureen määrään erilaisia koiria, ihmisiä, autoilleet yli 600 km. ja nukkuneet öitään parissa eri talossa. Pian niistä osa matkasikin jo ulkomaille asumaan ilman mitään ongelmia. 

Hiihtoloma ke babies 2014

 

Facebook Comments