On siis kevät ja kohtuullistavan leppoisan downshiftauksen aika

Viime viikolla se tapahtui täällä Ojakkalassa. Kevät ja kevään tunne todella rantautui tänne pohjolaan. Aamulla uljaiden kansallislintujemme laulujoutsenten armeija laulaa kevään riemu sävelmää. Se kiljunta on niin upeaa, koska se varmistaa sen mitä rinnassa on alkanut tuntua jo pitkään: On siis kevät ja uudistumisen aika. Kulunut syksy ja talvi herätti minut turhan ymmärtämiseen ja materialistinen minäni alkoi kuolla. On ollut downshiftauksen aika. Vain päivä kevätpäivänseisauksen jälkeen aurinko alkoi paistaa täydeltä laidalta ja etelä rinteenseen sijoittuva pihamme on sulanut pikavauhtia. Aamulla herätessä ulkona on jo ihanan valoisaa. Pihalle astuessa voi tuntea maan tuoksun ja pihamaalla raikaa pikkulintujen keväiset sävelmät. Taas on yksi pimeä, pitkä ja kylmä talvi ohitettu. Alkaa Suomen uskomattoman voimakas ja upea kevät sekä sitä seuraa vieläkin ihanampi pohjolan valoisa kesä. Siitä nauttiminen alkaa nyt toden teolla kevennettynä ja elämää turhasta edelleen keventämällä.

On uskomatonta, miten vuosi vuoden jälkeen kevät saa rinnan jyskyttämään ja energiatasot kattoon. Mielen valtaa kutkuttava levottomuus ja veri kohisee suonissa. Olen kevään lapsi, aurinkoisena sunnuntaina syntynyt ja tämä on minun vuodenaikani. Kevät on niin hieno mahdollisuus. Luonto herää eloon ja niin myös me monet ihmiset.  Kevät on oppilaitoksiin hakujen, työpaikka hakujen ja päättäjäisten aikaa. Kevät on oivaa aikaa tarkastella oman mielen syövereitä ja pohtia, miten sitä viettää omaa tulevaa elämää ja missä merkeissä seuraavat talvet kuluvat. Itse huomaan eläneeni vuosikausia liiallisessa kiireessä ja stressissä. Minä olen päättänyt hakea tänä keväänä kohtuullisempaan elämään ja elämän laadun parantumisen yliopistoon.

Keväisen kirkkaan auringon tanssiessa sulavalla pihamaalla kannattaa pohtia, miten myös oma sisäinen energia tulee parhaiten ladatuksi. On tärkeää miettiä tarkkaan, mikä on mielekkäin ja tehokkain tapa ladata omia energiavarojaan. Me ihmiset tarvitsemme energiaa todella paljon ja energiaa tarvitaan vieläkin enemmän, jos elämää aikoo elää intensiivisesti elämässä kiinni pysyen, itseään toteuttaen ja jotakin aikaiseksi saaden. Se täkein juttu on, että on aika keskittyä oleelliseen. Minun elämääni on pesiytynyt uudeksi elämänasenteeksi downshifting ja se tuntuu riemastuttavalta.

Näin iän karttuessa on tullut entistäkin tietoisammaksi siitä miten tärkeää on pohtia, mihin sitä omaa energiaansa käyttää. Jo muutamia kymmeniä vuosia sitten aloin tiedostamaan kuinka tärkeää on pitää omien ihmisten piiri inspiroivana ja positiivisena. Sitä alkoi jäädä energiaimurit, pahan puhujat ja valittajat  pois omasta elämästä. Sittemmin tuli tosi tietoiseksi mielekkään työn tärkeydestä. Seuraavana minulla on alkanut elämän karsiminen kaikesta turhasta. Ihminen tarvitsee itsekin ikään kuin talven, joka tappaa kaiken turhan luonnostaan.  Sitten keväällä uuteen alkuun herätessä kannattaa toden teolla miettiä, millaisia taimia ja versoja sitä puutarhaansa kasvattaa. Omassa elämässä soi raivaussaha nyt ja lujaa. Tämä talvi on tappanut minulta turhan kiireen ja stressin aiheuttajat. Uusi taimi on elämä itse.

Tämä kevät on uuden elämän aikaa. On alkanut itselle välttämättömältä tuntuva turhien asioiden, energiaa sitovan ajattelun, turhan materian, ylimääräisten vastuiden ja omaisuuden karsiminen. Puhutaan trendikkäästi downshiftingistä ja siitä on omassakin elämässäni kysymys. Se on elämän leppoistamista ja kohtuullistamista. Olen myynyt autot, vähentänyt koiria, hankkiutunut eroon yhdistysvastuista, lopetan firmani, omaisuuden vähentäminen ja tavarasta eroon pääseminen on työn alla. Haluan voida hyvin mielekkäitä asioita tehden ja nyt jotenkin tuntuu, että haluan tehdä enemmän hyvää.  Se työ on lasten ja nuorten hyväksi sekä kestävien arvojen vaaliminen.

Talvella tuntui, että hukun elämässä kaikkeen turhaan ja itse elämä peittyy tuon kaiken materian sekä kiireen alle. Ehkä sitä riittää elämässä, se mitä oikeasti tarvitsee eikä yhtään enempää. Kevät etenee ja downshiftaus poikii jo hedelmää. Tänä keväänä minä herään uudenlaiseen todellisuuteen ja se on elämässä oleelliseen keskittyminen. Eläköön aitous, kauneus, luonto, hiljaisuus, hetket, keskustelut, pysähtyminen, rakkaus, välittäminen, itsensä kuunteleminen ja toteuttaminen. Eipä tuon oivaltamiseen mennyt kuin vaivaiset 52 vuotta. Muutaman viikon päästä täytän 53 ja siitä elämää olisi tarkoitus jatkaa leppoisammin siihen oleelliseen eli itse elämään keskittyen ja hyvän tekemiseen.

Aurinkoista, leppoisaa ja kohtuullista kevättä kaikille. Nyt avataan ikkunaa downshiftatulle, uudelle ja kevennetylle elämälle sekä ihanalle vuoden 2019 keväälle.

Facebook Comments