Mitä kasvattajien kannattaa huomioida tulevista pentujen kodeista?

Pennun ja koiran ratkaisevampia hetkiä elämässä on luovutusikä sekä uuden kodin löytyminen. Kasvattajan pitää muistaa, että aivan yhtä tärkeää kuin suunnitella mahdollisimman hyvä pentue, on löytää pennulle oikea koti. Paras ja terveinkin pentu saadaan sairaaksi, onnettomaksi ja kärsiväksi yksilöksi, jos se joutuu epäkelpoon tai erittäin huonoon kotiin. Ihmisillä on aina ollut hyvin erilaisia valmiuksia kasvattaa ja hoitaa koiria. Nykyisin valmiuksissa tuntuu olevan vieläkin suurempia eroavuuksia. Kasvattajille ensiarvoisen tärkeää on osata valita pennuille ja koirilleen mahdollisimman sopivat, luotettavat ja hyvät kodit. Mitä asioita kasvattajan kannattaa tulevissa kodeissa tarkastella ja mitä kasvattajan kannattaa huomioida ennen pennun luovutusta?

Älä koskaan lupaa pentue näkemättä uusia/uutta omistajaa ja luota omaan intuitioon

Pentua ei pidä koskaan luvata e-mailin tai puheluiden perusteella kenellekkään. Näkemättä ihmistä ei voi muodostaa luotettavaa kuvaa ihmisestä. Kasvattajan pitää aina tavata uudet omistajat tai uusi omistaja. Usein pentua tai koiraa haluavat antavat itsestään varsin innostuneen ja positiivisen kuvan. Innostus voi olla valtavaa ja mielikuva voi muodostua helposti vääräksi. Kasvattajan on aina tavattava uusi omistaja silmätysten ja koirien ympäröimänä. Seuraa olemista, eleitä, suhtautumista koiriin ja teidän keskinäistä henkilökemiaa. Kaiken pitää sujua ja juuri mikää asia ei saa arveluttaa kasvattajaa. Mikäli intuitio pienimmissäkään määrin sanoo, että koti ei ehkä ole sopiva. Älä luovuta pentua tai koiraa tähän kotiin.

Minä olen seurannut tätä mallia pitkään ja olen ollut kotien suhteen hyvin onnekas. Suurimmat viimeaikaiset erehdykset olen tehnyt, kun olen luottanut ystävien, kanssakasvattajien tai ystävien sanaan. He ovat suositelleet minulle ihmisiä ja olen uskonut, vaikka oma intuitio on kevyesti ollut varaoittava. Nyt olen kantapään kautta totisesti oppinut, että kasvattajana voit luottaa ja kunnioittaa vain omaa intuitiotasi.  Älä koskaan luota edes ystävien tai toisten kasvattajien suosituksiin. Luota vain omaan ja vain omaan intuitioosi.

Suosi kokemusta

Minä arvostan kokemusta ja aikaisempaa elettyä elämää koirien kanssa. Mikäli edellisen tai edellisten koirien kanssa kaikki on mennyt hyvin, on se usein erittäin positiivinen merkki. Mikäli aikaisemman koiran kanssa on ollut ongelmia, pyrin päättelemään kyselemällä ja kartoittamalla oliko syy ongelmissa koirassa vai omistajassa. Jos epäilen, että syy oli omistajassa, en luovuta koiraa. Aikaisemmat ongelmat eivät estä tietysti uuden koiran hankkimista, mutta jos ongelmia on epäilyttävän paljon, en halua ottaa riskiä omien kasvattieni kanssa.

Suurin osa kasvateistani menee ihmisille, joilla on paljon positiivisia kokemuksia koirista. Minua kasvattajana eivät kiinnosta näissä onnistuneimmissa kokemuksissa sosiaaliluokka, koulutus, varallisuus, asuinpaikka, perhesuhteet tai muut ulkoiset asiat. Innostuneet, eläinrakkaat, elämän makuiset koiriaan rakastavat kodit ovat minulle mieleisimpiä. Elämästä ja koirista puhuttaessa hymy on herkässä. Elämään suhtaudutaan mieluusti huumorilla ja pienistä asioista ei nipoteta, ne ovat minulle mieluisia koteja. Nauramme suunnilleen samoille vitseille ja muistelemme menenitä sekä nykyisiä koiria suurella lämmöllä. Näihin olosuhteisiin luovutan mielelläni uuden koiran.

Asumismuodolla, iällä ja perhesuhteilla on väliä

Rotukohtaisesti minulle kasvattajana on vaatimuksia asumismuodon suhteen. Isoa,  vaativaa ja ulkona viihtyvää koiraa en myy kerrostaloon. Uusia omistajia valitessani en koiraa voi luovuttaa liian nuorelle ihmiselle, jos aikuisten tuki ei ole varmistettu. En myöskään voi pentua luovuttaa liian iäkkäälle ihmiselle, jos yhdessä ei avoimesti ole puhuttu, mahdollisista omistajan korkean iän tuomista riskeistä. Yhdessä puhutaan, mitä koiralle tapahtuu, jos liikuntakyky tms. rajoittuu. Usein on valmiiksi sovittu lasten kanssa, että varasuunnitelma on olemassa jos jotakin sattuu.

Minä suosin koteja valikoidessani perheitä ja lapsiperheitä. Lapsista voi nähdä paljon ihmisten edellytyksistä pitää koiraa. Lapsille koira lisää elämänlaatua ja tuo mukaan uusia mahdollisia harrastajia ja rotukoirien ystäviä. Perheissä on useimmiten joku kotona ja enemmän ulkoiluttajia. Uusilla kodeilla, olipa kyseessä yksin asuva tai suuri perhe, pitää olla riittävästi arjessa rutiineja ja pitäviä aikatauluja. Yhden koiran omistajalla koiran hoito on yhden ihmisen varassa ja silloin minun on oltava erityisen luottavainen tähän yhteen ihmiseen ja hänen kykyynsä selvitä elämästä koiran kanssa. Minun on kasvattajana myös varmistuttava, että uudella kodilla on taloudellisesti valmiudet pitää koiraa ja vastata sen hoidosta, myös mahdollisen sairauden sattuessa. Ne ovat asioita, jotka vaativat kasvattajalta hienovaraisuutta ja ymmärrystä. Tarvitaan kuitenkin päättäväisyyttä, että asiat tulevat tavalla tai toisella varmasti valaistua.

Jämäkkyyttä ja vastuunottoa on löydyttävä

Olipa koira iso tai pieni uusi omistaja joutuu asettamaan koiralle rajoja. Koiran omistajassa on oltava aitoa välittämistä eläimestä sekä samalla riittävää jämäkkyyttä. Rodusta riippuen rotua pitää kasvattaa tietyllä rodunomaisella tavalla ja omistajan on ymmärrettävä rodun suotuisin kasvatustapa. Koiria ei kasvateta ja opeteta väkivallalla, vaan kunnioituksella ja keskinäisellä lujalla kiintymyksellä. Kynnet  pitää kyetä leikkaamaan itse ja omaa koiraa ei saa pelätä sen mahdollisesti käyttäytyessä uhkaavasti. Omistajan on oltava sinut koiransa kanssa ja ymmärrettävä, että kyseessä on eläin.

Anna oma aikuinen koira uuden pentua harkitsevan käteen. Pyydä häntä leikkaaman koiran kynnet. Anna koiriesi hyppiä ja olla kotonasi vapaasti, seuraa miten ihmiset reagoivat ja seuraa kuinka he oikeastaan koirien kanssa pärjäävät. Pysyykö tilanne hallinnassa vai onko tilanteessa aistittavissa tuskastumista. Koiran kanssa elettäessä vaaditaan omistajalta aina joustavuutta,  jämäkkyyttä ja riittävästi karismaa pärjätä koiran kanssa. Ne ovat ominaisuuksia, jotka eivät ihmiselle tule itsekseen, vaan valmiuksia on oltava riittävästi jo pentua hankkiessa.

Ulkomaille voi koiran yleensä luvata vain paikat nähtyään

Minulla on kirjoittamattona sääntönä, että Pohjoismaiden ulkopuolelle en juurikaan koiria myy, jos en ole käynyt paikan päällä näkemässä kasvattini tulevia elinolosuhteita. En luota nimekkäisinkään kasvattajiin, jos en tiedä, miten koirat todella elävät. Erityisen kriittinen kasvattajan kannattaa olla Euroopan ulkopuolisissa alueissa ja myös Etelä-Euroopassa on usein valtavia eroja koiran pidon suhteen eri ihmisten välillä. Parhaiten tilanteen voi varmistaa vierailulla.

Koirat ja pennut pidetään itse kunnes voi olla varma hyvän kodin löytymisestä

Kasvattajilla on yleensä aivan liian kiire päästä pennuistaan eroon. Se on väärin. Jos kasvattaja on teettänyt pentueen, on kasvattajan velvollisuus huolehtia, että pennut saavat mahdollisimman hyvät kodit. Se tarkoittaa, että kasvattaja pitää pennut tai koirat kunnes uusi hyvä koti löytyy. Ennakko varauksiin ei kannata liikaa luottaa. Todellinen  tilanne kotien suhteen ratkeaa, kun pennut ovat luovutusiässä ja ne ovat onnellisesti uudessa kodissa. Sitä ennen voi tapahtua suuria yllätyksiä ja niihin kannattaa jo enakkoon valmistautua. Älä teetä pentuetta, jos tiedät ennakkoon, ettei sopivia koteja ole riittävästi tarjolla. Muista aina olla vieläkin varovaisempi syksyllä ja talvella teetettyjen pentueiden suhteen. Seuraa myös rotusi muiden kasvattajien toimia ja välttäkää rodussa pentujen liikatuotantoa. Pentujen määrän ja kysynnän välillä on oltava terve tasapaino.

Mikäli luovutusikään mennessä kotia tai koteja ei pennulle/pennuille ole, se ei ole mikään ongelma. Lähtökohtaisesti pentuetta teettäessään kasvattajan pitää olla valmistautunut, että jotkut pennuista voivat olla pidempään kasvattajan luona. Tämä voi olla pakko myös joskus pennuilla mahdollisesti olevien kehitysviivästymien tai luonteen ongelmien takia. Pentu voidaan luovuttaa uuteen kotiin vasta, kun tiedetään pennulla olevan kaikki kunnossa. Uusi kokematon koti tai koiranomistaja ei voi toimia “testilaboratoriona.”

Minulle jää kotiin usein pentu tai pentuja vielä luovutusiän jälkeen. Rauhallisesti ja pää kylmänä odotan sopivan kodin ilmaantumista, joskus olen myös itse aktiivinen uusien kotien etsimisessä. Aina koti on lopulta löytynyt ja yleensä vieläpä erittäin hyvä koti. Olen ollut hyvin onnekas kotien suhteen ja ihaninta on luovuttaa samoihin perheisiin yhä uusia koiria. Silloin asiat ovat menneet hyvin ja juuri se on kasvattajalle tärkeintä. Onnellinen ja tasapainoinen koira onnellisessa rakastavassa kodissa on se, minkä jokainen koira elämässään ansaitsisi.

Pentujen teettämisessä yksi vaativimmista asioista on hyvien ja sopivien kotien löytyminen pennuille. Kasvattajalta vaaditaan osaamista ja herkkiä tuntosarvia, jotta luotettavat sekä rakastavat kodit koiralle varmasti löytyvät.

ginger-babies-2013

 

 

Facebook Comments