Koirien kasvattaminen kumpuaa kiintymyksestä koiraan. Hyvin harva tietää ensimmäistä koiraa hankkiessaan ryhtyvänsä koirankasvattajaksi. Oman koiran kanssa eläminen rikastuttaa elämää ja tuo siihen paljon uusia näkökantoja. Sitä vain oivaltaa olevansa koiraihminen. Hyvin pian sitä huomaa harrastavansa koiria aina vain lisää ja lisää. Koirat ovat hyvin monipuolinen harrastus ja vaikuttavat aina omistajansa elämään tosi syvällisesti. Koiraihmisen arkitodellisuus on väkisinkin hyvin maanläheistä, aikataulutettua ja kotiin sidottua, koska koira tai koirat vaativat niin aktiivista huolenpitoa sekä aikaa.

Lopulta koiraharrastus kehittyy joillakin harrastajilla siihen pisteeseen, että koiralla päätetään teettää pennut. Se on hyvin ratkaiseva askel koiraharrastuksesta, koska pentujen teettämisen myötä koiraharrastajasta tulee kasvattaja. Se merkitsee monia muutoksia omassa elämässä ja se myös ohjaa oman harrastamisen suuntaa. Koiraharrastus on hyvin kokonaisvaltainen valinta elämässä, joka vaikuttaa kaikkeen muuhun elämään hyvin voimakkaasti. Koirankasvatus on elämäntapa.

Suhde koiraan muuttuu ja on opittava uusia ihmissuhdetaitoja

Koirakasvatuksen myötä suhde koiraan muuttuu. Kasvattajan on arvioitava koiria ja niitä pitää pystyä arvioimaan muutenkin kuin vain tunnesitein. Tietoa koirista pitää hankkia lisää ja koirien kanssa elämiseen pitää tulla hieman analyyttisempi ote. On arvioitava syy ja seuraus suhteita. Kasvattajan on pystyttävä luopumaan osista pentuja ja alkaa aivan uusi vaihe harrastamisessa. Viimeistään nyt koiraharrastajan on opittava paljon lisää ihmisistä. Kenelle koiria voi myydä tai luovuttaa? Kasvattajan on opittava tulemaan toimeen omien pennunhankkijoidensa kanssa. Kasvattajalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja sosiaalisia taitoja. Kasvattajan pitää pystyä toimimaan jonkinlaisena auktoriteettina ja tukipilarina suhteessa omiin kasvatinomistajiin. Se on paljon vaativampaa ja monisäikeisempää kuin usein ihmiset ymmärtävätkään.

Ihmisten kanssa toimiminen ja omien kasvatinomistajien kanssa suhteiden hoitaminen on iso osa kasvattajan elämää. Sinun pitää luopua osasta yksityisyyttä halusitpa sitä tai et. Vieraita ihmisiä tulee useammin kotiisi kuin muiden koteihin. Kasvattajana olet tarkastelun ja arvioinnin alaisena paljon intensiivisemmin kuin tavallisena koiraharrastajana. Kasvattajan vapaa-aikaa kuluu aina myös ihmissuhteiden hoidossa. Vuosikymmenien kuluessa sosiaalisten taitojen merkitys ja tarve on vain entisestään korostunut. Kasvattajana on pakko opetella malttia ja kärsivällisyyttä ihmisten kanssa toimimisessa. Olen mukana aktiivisesti vaativassa työelämässä. Silti kasvattajana harrastuksessani joudun usein paljon haastavampien ja usein myös suurempaa nöyryyttä vaativimpien tilanteiden eteen kuin työelämässä. Koirakasvattaja ei pääse koskaan helpolla, vaan enemmin tai myöhemmin kasvattajan ihmissuhdetaidot joutuvat koetukselle. Kasvattajan on myös kehityttävä ja opittava jatkuvasta kanssakäymisestä, muuten kasvatuksesta ei voi selvitä kunnialla.

Koti ja perhe-elämä muuttuvat

Perhe tai parisuhde on aina paineen alla, jos perheessä joku kasvattaa koiria. Se tarkoittaa väkisinkin haasteita elämälle. Se tarkoittaa kuraa, siivoamista, valvottuja öitä, poikkeuksellisia tilanteita arjessa, luovimista, apuna toimimista, uusia vieraita kodissa ja kokonaisvaltaista muutosta elämässä. Kasvattajan perhe joutuu aina tekemään uhrauksia kasvatuksen eteen. Kasvattaminen edellyttää valitettavasti aina puolisolta tai perheeltä, joitakin uhrauksia sekä sitoutumista sinun kasvatukseesi. Kasvattajan perheeltä vaaditaan keskimääräistä enemmän joustavuutta ja sopeutumista. Tasapainon löytyminen saattaa olla hyvin haastavaa. Ei todellakaan ole harvinaista, että kasvattaja vaatii puolisoltaan liikaa ja parisuhde voi päättyä koirien sekä varsinkin kasvatuksen takia. Kasvattajan on aina puntaroitava ja huomioitava oma kasvatuksensa sekä sen vaatimukset muulle perheelle ja kodille.

Vaatimukset eivät saisi kasvaa kohtuuttomiksi ja kodin olisi oltava aina myös koti. Sieltä on kasvattajan ja kasvattajan perheenkin saatava riittävästi suojaa ja lepoa. Koti ei saisi muuttua kenneliksi, vaikka koirat ovat väkisin elämässä näkyvästi läsnä.

On täysin välttämätöntä, että kasvattaja joutuu arjessa ja kotona ahkeroimaan enemmän kuin muut ihmiset. Koirien jokapäiväinen hoito vaatii paljon. Siivoaminen ja arjen pyörittäminen ympäri vuoden vie kasvattajalta sekä perheeltä paljon voimavaroja. Siinä puuhassa ei kannata laskea tunteja tai odottaa saavansa edes kohtuullista korvausta tekemälleen työlle. Perhe-elämän ja kodin ajankäyttö mullistuu monessa suhteessa. Aikatauluttaminen, työelämä ja aivan tavallisten juhlien sopiminen ovat kasvattajalle aina hyvin paljon vaikeampaa kuin muille ihmisille. Kasvattajan on sopeuduttava elämään poikkeustilanteissa ja keksittävä ratkaisuja hyvinkin haasteellisiin ajankäytön ongelmiin. Se tarkoittaa valvottuja öitä, satojen kilometrien ajoja arjen keskellä, väsyneenä töihin menemistä ja tärkeiden juhlien peruuntumisia. Kasvattaja joutuu luopumaan paljosta omaa mukavuuttaan, koska kasvattaa koiria.

Kasvattajan pitää tottua suuriin tunnetilojen muutoksiin ja stressitilanteisiin

Pentujen teettäminen jo yksittäisenä projektina sisältää stressiä. Synnytystä ei voi tapahtua ilman, että kasvattaja altistuu stressille ja vahvoille tunteille. Jokainen synnytys sisältää riskin nartun tai pentujen menettämisestä. Synnytystilanteet ovat vaativia ja kasvattaja on silloin hyvin yksin ja nöyränä luonnon edessä. Ne tilanteet tuottavat suurta iloa ja lähes hurmoksellisia hetkiä, kun uusi ja ihana elämä on käsissäsi. Seuraavassa hetkessä hurmos voi muuttua hurjaksi taisteluksi elämästä ja kuolemasta. Pentu voi syntyä kuolleena tai kokonainen pentue voi kuolla. Kasvattajan pitää olla valmis kohtaamaan tuo tilanne ja jokainen pidempään kasvattanut kasvattaja joutuu kohtaamaan enemmin tai myöhemmin hyvin vahvoja tunnetiloja. Kasvatus vaatii usein myös kyyneleitä.

Pentue tai koira voi sairastua. Kasvattajan on joskus valvottava ympäri vuorokauden itselle rakkaiden ja tärkeiden koirien tähden. Muun elämänkin pitäisi silloin sujua, vaikka olet kuoleman väsynyt ja ahdistunut. Elämä jatkaa menoaan ja sinä valvot loputtomia tunteja yksin pentulaatikon vierellä. Olet tehnyt oman valintasi ja tämä kuuluu osana koirakasvattajan elämää. Menettäminen ja suuret turhat uhraukset opettavat kasvattajille nöyryyttä. Nöyryys on osa kasvattajan elämää. Stressiin tottuminen ja tunnetilojen muutosten kestäminen vaativat joskus harjoittelua, mutta vuosikymmenien kuluessa niihin on opittava tai kasvatusta ei yksinkertaisesti jaksa.

Koirien kasvattaminen on elämäntapa

Koiria itse vuosikymmeniä kasvattaneena ymmärrän erittäin hyvin, miten kokonaisvaltaisesti koirankasvatus on muovannut elämääni. Se on vaikuttanut kaikkeen. Olen joutunut aina miettimään asumiseni kasvatuksen ja koirien ehdoilla. En voi ostaa autoa miettimättä koiria. Ajankäytössä koirat ja kasvatus ovat keskeisessä asemassa. Minä ja muut kasvattajat tekevät loputtomia uhrauksia koirien ja kasvatuksensa eteen. Se kuuluu kasvatukseen. Pitää aina pitää kristallin kirkkaana mielessä, että kasvattipa sitten koiria miten tahansa, koirien kasvatus on hyvin kokonaisvaltainen elämäntapa.

Erittäin harva pääsee kasvatuksessa minkäänlaiseen taloudelliseen hyötyyn. Aikaan, uhrattuihin resursseihin ja työmäärään suhteutettuna kasvatuksessa ei pääse kannattaviin lukuihin. Sama aika ja työmäärä uhrattuna tavalliseen tuntipalkalliseen työhön toisi varmasti taloudellisen hyödyn monin kertaisena verrattuna koirien kasvatukseen.

Koiria kasvatetaan intohimosta ja rakkaudesta koiriin. Se on elämänmakuista ja vaihtelevaa vaativaa arkea. Se on nauttimista uudesta elämästä ja elämän seuraamista kohdusta hautaan. Kasvatus on kyyneliä ja suurta tunteiden kirjoa. Se on iloa, naurua, kyyneliä ja liikutusta. Olet valinnut elämäntavaksesi koirankasvatuksen ja paluuta ei välttämättä ole.

Tämä katras jos joku tietää, mitä se koirnkasvatus vaatii ja silti on vuosien jälkeeb syytä hymyynkin (kuva: Mikko Marttinen)

skky-gaala-2016

 

 

Facebook Comments