Minulla kotona kiitää yhdeksän villiä ja iloista skotlanninhirvikoiran pentua. Olen ajat sitten tiedostanut, miten paljon kasvattaja voi vaikuttaa pentuihin kuukauden iästä lähtien. Nyt uskallan vuosikymmenien kokemuksen jälkeen hyödyntää tuota aikaa entistä enemmän. Ensimmäinen kuukausi kuluu enemmän tai vähemmän pennuille suojaa ja turvaa tarjoten. Silloin luodaan olo turvasta ja tutustutaan emään sekä omiin ihmisiin. Kuukauden kohdalla alkaa leimautuminen ja silloin kasvattajan kannattaa olla pentujen kanssa hyvin aktiivinen. Kasvattajalta vaaditaan noin kuukauden intensiivinen satsaus pentuihin ja sillä ajalla on pennuilla uskomattoman suuri vaikutus niiden loppu elämälle. Mitä kasvattajan kannattaa tehdä? Kasvattajan kannattaa luoda pennuille paljon ristiriitaisia ja haastavia tilanteita, joista niiden tulee selvitä omin avuin.

  1. Opeta pennut rakastamaan kosketusta

Luottamuksen rakentamisen ensimmäinen porras on pentujen kiintyminen kosketukseen. Se on alkanut minun pentueillani jo kohdussa, kun emän vatsaa hierotaan. Sen jälkeen vastasyntyneitä kosketellaan ja pennut tottuvat kosketukseen osana normaalia kasvua. Minä aloitan viimeistään kuukauden iässä syöttämään pennuilleni jauhelihaa kädestäni. Muutaman päivän päästä kaikki pennut rakastavat kättäni. Ne jumaloivat sormia ja kosketukseni on parasta, mitä maailma voi tarjota. Pennut kävivät äsken eläinlääkärissä pentutestissä ja jokainen seisoi iloisesti pöydällä eläinlääkärin kosketusta ilolla odottaen. Juuri siitä tässä on kyse. Kasvattaja voi opettaa pennut rakastamaan kosketusta.

Muista ottaa pentuja syliin ja käännä ne selälleen. Hiero pentua ja opeta jokainen pentu rauhoittumaan sylissäsi. Siinä samassa voin leikata ensimmäisen kerran kynnet kaikessa rauhassa. Kasvattajien suurin virhe on, että pentujen kanssa olemisella ei ole sisältöä ja tavoitteita. Pentujen kanssa vietetty aika kannattaa hyödyntää. Voidaan hyvin sanoa, että laatu on tärkeämpää kuin määrätiedoton ja loputon aika, jossa välttämättä pennut eivät kehity mihinkään. Pahimmassa tapauksessa ajattelematon kasvattaja tekee pennuista läheisriippuvaisia, eikä auta pentujaan sosiaalistumaan lainkaan.

2. Opeta pennut kohtaamaan uusia ja yllättäviä asioita, taistelemaan sekä sietämään stressiä

Mielestäni paras tapa siedättää pentuja kohtaamaan uusia asioita ja ääniä on ruokailu. Pentujen opittua syömään lisäruokaa, muista kilpailuttaa ruoka. Lähtökohtaisesti kippoja on vähemmän kuin pentuja, jotta pennut saavat taistella ja kilpailla ruuasta. Kasvattajan on opetettava pennut syömään ahnaasti ja halukkaasti. On vain hyvä, että ensimmäiset lisäruuat loppuvat kesken. On vain hyödyksi, että pennut kisaavat ruuasta ja haastavat toisiaan. Sen kautta pennut oppivat ja kehittyvät.

Muutaman päivän sisällä pennut ovat niin ahnaita ruokaa odottaessaan, että kasvattaja voi siirtyä järeään stressin sietämisen opettamiseen. Mitä se tarkoittaa? Menet pentujen huoneeseen. Pennut tuntevat sinut ja odottavat innoissaan ruokaa. Anna pentujen odottaa ja tee jotakin hyvin yllättävää. Huuda, taputa käsiä, iske peltikippoja yhteen. Saman tien ääneti laitat lisäruuat lattialle ja annat pentujen syödä. Ne unohtavat mitä oikeastaan tapahtui. Päivien kuluessa lisää yllätysten ääntä ja määrää. Pian pennut eivät ole moksiskaan enää mistään. Skotlanninhirvikoira pentuni ovat nyt 6 viikkoa. En edes enää keksi mitään niin äänekästä, että saisin pennut pelästymään. Voin heittää isoja peltikippoja kiviselle lattialle ja hyppiä tasajalkaa huutaen. Skottien hännät heiluvat ja ne odottavat ruokaansa, jonka ne saavat uuden äänekkään harjoituksen päätteeksi.

Kasvattajan kannattaa luoda pennuille ristiriitaisia tilanteita, joista ne saavat selvitä omin avuin. Pentuesisarukset ovat lähtökohtaisesti erinomaisia apuvälineitä sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Niissä kisoissa ja riidoissa ei kukaan vahingoitu, koska sisarukset ovat kuitenkin lähellä samaa koko ja voimaluokkaa. Näitä tilanteita luon pennuille esimerkiksi muutamilla mehevillä lihaisilla rustonpaloilla. Pennut setvivät keskenään kuka syö ja milloin. Satunnaisista riidoista pennut oppivat ja löytävät luonollisesti omia rajojaan kenenkään vahingoittumatta. Pian kukaan pentu ei pelästy pientä ääntä, riitaa, murinaa. Pentumainen normaali tappelu pitää olla osa tasapainoisen pennun kehitystä. Kasvattajan tehtävä on kasvattaa maailmaan valmiita reippaita rohkeita ja rajojaan tunnistavia pentuja. Se kehitys ei tapahdu, jos pentuja pidetään väärällä tavalla pumpulissa. Taitava kasvattaja osaa olla liikaa puuttumatta pentujen elämään, mutta silti rakentaa kiinteän suhteen pentuihin.

3. Laajenna pentujen elämänpiiriä ja pistä pennut kisaamaan

Viiden viikon iän jälkeen totutan pentuja käymään ulkona. Samalla alkaa pennuille vieraisiin koiriin tutustuminen. Nämä koirat ovat turvallisia oman kodin muita luotettavia aikuisia koiria. Nyt kutsun kotiin myös ensimmäiset vieraat pentuja katsomaan ja leikityttämään. Pennut saavat kolme kertaa päivässä aika innovatiivisen leikkituokion.  Äänekkäät lelut ja kilpaa vetämiseen haastavat lelut ovat hyviä.

Minä teen jauhelihasta palleroita ja juoksen karkuun. Matkalla on este, joka pitää ylitää. Nopein ja kekseliäin saa palkinnon. Opeta pennut kisaamiseen ja pistä pennut taistelemaan leikkisästi keskenään. Leikki ja positiivinen taistelu kehittää pentuja henkisesti sekä fyysisesti eniten. Älä turhaa puutu pentujen keskinäiseen välien selvittelyyn. Pakota pentusi kasvamaan ja kehittymään.

4. Selvät rutiinit ja selkeys takaavat pennuille parhaan alun

Omien pentujeni arki koostuu kolmesta pitkästä leikkituokiosta. Ne ovat pituudeltaan 1-2 tuntiin. Määrä pitenee pentujen kasvaessa. Tuokio alkaa kehittävällä ruokailulla ja sen jälkeen mennään eikä meinata. Lopussa pennut väsyvät, olen käynyt jossakin välissä siivoamassa pentuhuoneen ja tuokio loppuu, kun pennut viedään turvalliseen omaan tilaan nukkumaan. Siellä pennut ovat keskenään ja oppivat tarpeellisen yksin olon taidon. Ennen seuraavaa ruokailua ja leikkimistä, en välttämättä käy huoneessa lainkaan. Selkeys ja säännöllisyys hyödyttää pentuja. Kasvattajan tehtävä on ollut opettaa pennut myös olemaan yksin.

5. Luovutuksessa otetaan tärkeä askel uuteen 

Kasvattajan luovuttaessa reippaat, rohkeat ja taistelunhaluiset pennut uuteen valistuneeseen kotiin on pentujen elämä hyvällä mallilla. Uusi koti jatkaa siitä, minkä kasvattaja on aloittanut. Paitsi että edessä on pentujen kannalta se ratkaisevin vaihe. Kasvattajan pitää löytää koirilleen kodit, jossa koira saa edelleen olla koira, missä osa sen arkea on leikkiminen, kisaaminen ja koirana olo. Pitää löytää koti, joka kunnioittaa ja ymmärtää koiran olevan eläin. Eläin jolla on aivan ainutlaatuinen suhde ihmiseen, joka perustuu rakkauteen, luottamukseen ja hyvään hoitoon. Siitä on onnellisen koiran elämä tehty.

Pentujen elämään pitää kuulua paljon turvaa, kisaamista, toraa, virikkeitä, ristiriitaisia tilanteita ja rakkautta. Siitä on oikea pentuaika tehty.

Ambra babies 2017 3

Facebook Comments