Kasvattajan kauhujen yö ja mitä sitten……

Rakastuin yorkshirenterrieri Fru Fruhun eli Multi Ch Deilodi O´Frufru:hun korviani myöden ja sen mukana koko rotuun. Fru on sellainen alle kolme kiloinen tiivis, pieni valio narttu, joka on aikaisemmin synnyttänyt kasvattajansa luona pennut normaalisti. Olin hyvin onnellinen, kun sain hankittua Frun Suomeen. Nartun luonne on sulokkuudessaan vailla vertaa ja tällä rakastettavalla yorkilla on jo iso paikka sydämessäni. Urokseksi olin tytölle valinnut Ruotsissa asuvan ja Espanjassa kasvatetun ihanan karismaattisen uroksen Int & Multi Ch Estugo´s As Good As Its Gets eli kotoisasti Jack. Heinäkuussa ajelin Etelä-Ruotsiin ja astutus sujui mainiosti. Jack todella tiei miten homma hoidetaan. Tämä astutus päätyi kauhujen yöhön, mutta me selvisimme tästä koettelevasta yöstä. Kasvattajat sen tietävät ja ovat monet myötäeläneet…Mikä oli tämä kasvattajan kauhujen yö?

Astutuksen jälkkeen oli hyvin nopeasti selvää, että pieni Fru oli kantava. Se oikutteli ruuan kanssa ja kaipasi loputtomasti huomiota. Fru nukkuu tyynylläni ja hassua kyllä sen pitää aina päästä pääni vasemmalla puolelle. Siinä illalla silittelein sen vatsaa joka ikinen ilta, jotta tuleva äiti saa nukahtaa uneen elimistö täynnä oksitosiinia. Se ihana rakkauden hormoni virtaa myös sikiöön ja jonkun ajan kuluttua jo tunsinkin möykyt vatsassa. Viikkoja kului ja kävin ultrassa. Fru oli kantava ja enempää en halunnutkaan tietää. Vatsa kasvoi ja Fru alkoi syömäänkin paremmin. Toki Frulle paistettiin jokainen päivä kuivamuonan sekaan puoliraaksi jätettyä paistijauheliaa. Vatsa kasvoi.

Pennun “sosiaalistamisen” voi aloittaa jo ennen syntymää

Minä rakastan kasvattajana sitä ainutlaatuista tunnetta, kun voi tuntea tulevat syntymättömät pennut jo ennen syntymää. Nartun vatsaa hyväilemällä käden alla tuntuu ja möyrii tutut sikiöt. Narttu nauttii hyväilystä ja kaikki on niin hyvin kuin nyt vain suunnilleen voi olla. Kantoajan loppua kohden kohdussa tuntui olevan jokin hyvin eloisa tyyppi ja olin korviani myöden kiintynyt tähän olioon jo ennen syntymää. Pidin kättä Frun vatsalla ja siellä se mukelo sykki takaisin. Tämä on se salainen ase, joka saa kasvateistani sosiaalisempia ja luottavaisempia kuin monet muut pennut. Parhaassa tapauksessa pennut ovat tottuneet ihmisen kosketukseen jo ennen syntymää, kun pahimmassa tapauksessa pennut eivät ole tottuneet kosketukseen edes luovutusikään mennessä.

Röntgenkuva antaa varmuutta siitä mitä on odotettavissa

Päätin käydä varmuuden vuoksi röngenkuvassa Frun kanssa ennen synnytystä. Minua jännitti ja otimme kuvan. Voi hyvä luoja sitä hetkeä. Kohdussa vaikutti olevan koko vatsan mittainen yksi pitkä selvä selkäranka? Otimme vielä uuden kuvan ja tämä kuva vahvisti, että kohdun on täyttänyt yksi nartun kokoon nähden valtava pentu. Eläinlääkäri nauroi leikkisästi , että harvoin näkee vastaavaa. Nartun kohdussa on sen itsensä kokoinen pentu. Minua kauhistutti. Minä vihaan keisarinleikkauksia todella monesta syystä. Sen myötä nartun jalostusarvo romahtaa silmissäni, pentu saa huonon alun elämälle, narttu kokee kipua ja leikkaus on aina riski emän sekä pennun hengelle. Olin itsekin kuvista niin kauhuissani, että tilasin Frulle leikkausajan vuorokauden 65/66 kohdalle, vaikka se on vastoin kaikkia periaatteitani. En halua riskeerata Frun tai pennun henkeä, koska olisi epätodennäköistä, että näin iso pentu tulisi itse ulos. Pää vaikutti myös hyvin kookkaalta. Kasvattajana olin myös tehnyt virheen, koska ruokin narttua hyvin lihapitoisesti, oli se kasvattanut pennun kokoa. En arvannut kohdussa olevan vain yhtä pentua ja nyt olin kauhun vallassa.

Kantoaikana voidaan hyvin

Raskaus eteni hyvin. Hyvän pentueen tärkeimpiä edellytyksiä on, että emä saa olla rauhassa kantoaikana ja sitä lellitään mahdollisimman paljon. Fru nukkui yönsä tyynylläni ja enää olisi pari päivää keisarinleikkaukseen. Pentu reagoi kosketuksiini ja olin aivan ihastunut tähän veijariin, vaikka se ei edes vielä ollut syntynyt. Se on kuulkaa jännä tunne. Sinä iltana menimme ajoissa nukkumaan. Fru asettui tyynylle vasemmalle puolelleni päätäni ja odotti, että sen vatsaa taas hierotaan. Minä silittelin vatsaa, mutta nyt vatsassa ei enää ollut tuttua liikettä ja käteen ei reagoitu. Se on usein merkki, että synnytys lähenee. Siihen me nukahdimme ja keskellä yötä herään, kun Fru onkin oikealle puolella päätäni kincalle Lillanin paikalla. Se on hieman levoton ja kello on 2.00 yöllä. Kaikki nukkuvat ja se yksinäisyyden tunne on riipaiseva. Sinä ja narttu käytte yhdessä kohti jotakin hyvin pelottavaa.

Synnytys alkaa

Levottomuus lisääntyi ja tiesin synnytyksen olevan käsillä. Siirryimme rauhassa vierashuoneeseen, jossa pentulaatikko oli valmiiksi tehty. Fru oli hyvin rauhallinen ja siinä samassa narttu katsoi minua syville silmiin ja ponnisti. Eipä aikaakaan, kun poltot ja työnnöt olivat todella voimakkaat. Fru työnsi ja vaikeroi. Minulla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin pysyä äärimmäisen rauhallisena, hengittää syvään ja olla tukena nartulle. Poltot olivat voimakkaat ja narttuun sattui. Tuo kipu näkyi nartusta, mutta Fru ei huutanut ja tämä ihana viilipytty vahvahermoinen yorkshirenterrieri narttu jatkoi sitkeäsi urakkaansa. Oli mennyt kaksi tuntia ja kello on 4.00 yöllä. Se yksinäisyys ja avuttomuuden tunne on riipivää.

Ratkaisun hetket ja luottamus punnitaan

Sitten se tapahtuu. Emättimen päälle ilmestyy valtaisa möykky. Pentu on tulossa ja se on todellakin iso. Minua ottaa vatsanpohjasta ja mietin, miten se ikinä tulee ulos itse. Fru työntää ja on hyvin sitkeä alkuvoimainen narttu. Se työntää ja työntää. Ne minuutit ovat hyvin pitkiä, sekuntikin on sillä hetkellä ikuisuus. Mietin jo, miksi ikinä ryhdyin tähän. Kasvattajalle tärkeintä on pitää pää kylmänä ja toimia rauhallisesti. Kädet emättimeen ja tunsin takajalat. Hengitän syvään, narttu on rauhallinen ja äärimmäisen luottavainen. Se haluaa apua ja on sen valmis vastaanottamaan. Silitän Fruta päästä. Annan sille pusun päähän ja sanon. “Nyt me Fru pinnistetään tämä vaavi ulos ja teemme sen yhdessä.” Se hetki on uskomaton. Sinulla ja nartullasi on yhteys. Luotatte toisiinne ja side lujittuu tuossa hetkessä äärimmilleen. Otan kiinni pennun takajaloista, sanon työnnä ja alan vetämään. Se hetki on riipivää….Kuinka paljon uskallat kiskoa, että pentu ei vaurioidu. Ei saa repiä lujaa, koska myös istukka voi vaurioitua. Hyvin rauhallisesti ja äärimmäisen määrätietoisesti kiskon pentua, enkä anna sen luisua milliäkään takaisin, kun Fru sitä saa hiljalleen ulos puskettua. Pennusta on ulkona puolet. Vielä on se isoin osa eli pää sekä puoli koiraa nartun sisällä.

Baby Betty syntyy

Nämä hetket ovat niitä sekunteja, kun kasvattajaa ja ihmistä punnitaan. Myötäelät nartun kipua ja ponnistelua. Kuin sanomattomasti Fru katsoo minua ja alkaa viimeisen ponnistuksen. Minä otan kiinni pennusta ja alan kiskoa juuri niin lujaa kuin uskallan. Pentu tulee ulos ja se on valtava. Hyvin kehittynyt suuri pentu syntyy maailmaan ja se on täynnä elinvoimaa. Narttu iskee kiinni jälkeisiin ja syö ne ihanalla alkukoiran vimmalla. Minä hieron ja putsaan pentua. Se on tuttu veijari jo kohdusta ja huomaan ihanan uuden elämän ihmeen olevan tyttö. Minua itkettää onnesta, Fru on ihanan helpottunut ja lasken vastasyntyneen olennon pentulaatikkoon. Emä nuolee pentua ja elinvoimainen suuri pentu ryömii parhaalle takatissille ja alkaa imemään. Se ääni ja se hetki on maailman ihanin yön hiljainen hetki. Kuuluu maiskutusta pennun imiessä ja onnellinen narttu nuolee pienokaista. Minä lähden viereiseen makuuhuoneeseen kertomaan siipalle, että Baby Betty on syntynyt. Otan sängystä peiton ja tyynyt. Muutan pentulaatikon viereen nukkumaan ja elämän ihme on jälleen kerran tapahtunut meidän talossa.

Mielenkiintoinen astutus on takana. Seuraa ihana kantoaika ja edessä on se suurin haaste eli synnytys. Tällä kertaa synnytys koetteli hieman kokeneen kasvattajan hermoja, mutta lopputuloksena kauhujen yötä maailmaan syntyi Baby Betty.

Facebook Comments