Intohimona elämä – uuden ja ihmeellisen elämän äärellä Yhdysvalloissa

Suuri askel elämässä on nyt otettu ja elämä Yhdysvalloissa on alkanut. Muutto Pohjois-Carolinaan oli aikamoinen ponnistus. Oman sydämen äänen kuuleminen ja omiin tunteisiin luottaminen ei aina totisesti ole helppoa. Veljeni kuoli yllättäen olleessaan vain 31 – vuotias lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Hänen tapaturmainen kuolemansa opetti minulle tärkeän asian ollessani 25 vuotias: Muista elää tässä ja nyt.  Elämä on arvokas ja ainutlaatuinen asia. Olen intohimoinen ihminen ja olen pyrkinyt elämään elämääni noista päivistä lähtien ilman kompromisseja intohimoisesti tässä ja nyt. Pysähdyn hetkeksi ja aistin kauneutta. Elämää pyrin aistimaan mahdollisimman paljon ja monipuolisesti. Helpommaksi elämää täysillä eläen ei tee oma koiralauma ja kasvattajana toimiminen. Silti koirat, turvallisuuden kaipuu, mukavuus, harrastaminen ja kasvatus eivät saa estää tärkeimpiä asioita elämässä. Onnellisuuden vaaliminen on niin kovin tärkeää. Se on se elämä, aistimukset sekä elämän moninaisuus ympärillämme, jota haluan aistia ja kokea.  Elämän kaikkein aistillisia ja syvimpiä kokemuksia lienee intohimoinen rakkaus.

Oman sydämen kuuleminen ja luottaminen omiin tunteisiin sekä hyppy johonkin aivaan uuteen sekä osin tuntemattomaan on aikamoinen tempaus. Iän mukana vahvistuvan turvallisuuden kaipuun ja  koirien kanssa sitä on vain välillä astetta vaikeampaa uudistaa elämää haluttuun suuntaan. En ollut tyytyväinen elämääni ja syy oli ihan omani, ei kenenkään muun. Muutokseen oli tarvetta. Olin lakannut huolehtimasta elämästäni ja elämä oli liiaksi samojen rutiinien toistamista. Näissä tilanteissa tarvitaan aina jokin herätys.

Elämääni tuli muutos kertarysäyksellä amerikkalaisen pennun ostajan myötä.  Tämä avasi silmäni. Intohimoiseen rakkauteen hyppääminen vaatii kanttia. Elän periaatteessa intohimoisesti ja se ote elämässä oli palauttamisen ja säilyttämisen arvoinen asia. Minun periaatteeni on: haasta itseäsi, kehity, uskalla ja ole rohkea.  Rakastuminen ja tunteeseen hyppääminen ei aina ole helppoa varsinkin, kun uhraukset ovat mittavia. Nyt se on tehty ja elämä on uudessa vaiheessa. Mottoni elämässä on: Joie de vivre (“elämän ilo/jano”). Suomalaisista letkautuksista olen aina pitänyt lausahduksesta, “ei se pelaa joka pelkää.” Niillä mennään. Tämä kortti minun oli katsottava.

Valmiina uuden työpaikan kuvauksiin Yhdysvalloissa elokuussa.

Rakastuminen itseä noin kaksikymmentä vuotta nuorempaan amerikkalaiseen oli aluksi aikamoinen järkytys. Sitä pohtii monia asioita ja pelko hiipii mieleen. Elämässä oli paljon hyvää ja arvokasta. Olimme eläneet aivan erilaiset elämät. Minä olin kuluttanut elämäni sunnuntait jääkiekkokaukaloissa sekä koiranäyttelyissä. Hän on kuluttanut sunnuntait kirkossa sekä kirkkokuorossa. Meillä molemmilla elämät olivat valmiit ja uomiinsa asettuneet. Elämämme olivat periaatteessa mallillaan ja hyvin vakiintunutta. Tiedossa oli valtavia sydänsuruja ja luopimisen tuskaa. Edessä olevat ratkaisut ja esteet tuntuivat lähes ylitsepääsemättömiltä.

Mielettömät tunteet veivät kuitenkin menneessään. Ihmisestä löytyy uskomattomat voimavarat, kun sitä todella määrätietoisesti jotakin päättää. Se kaikkein tärkein asia on, että itse pysyy rohkeasti uskollisena itselleen ja tunteilleen. Rehelliset tunteet ja totuus ovat aina lopulta kaikille parhaaksi. Sitä tietää mitä on tekemässä ja antaa muiden ajatella ihan rauhassa mitä ikinä lystäävät. Meillä ei ollut mitään vaihtoehtoja, me päätimme ryhtyä tähän kaikkeen ihan täysillä molemmin puolin Atlantia. Emme voineet elää ilman toisiamme. Intohimon lieskat veivät menneessään meidät molemmat. Elämässä näitä suuria tunteita ja asioita ei tule kohdalle liikaa ja kaikille ei välttämättä koskaan. Meille tuli ja yhdessä päätimme, että me elämme tämän yhdessä.

Yhdysvaltoihin muuton perusedellytyksiä oli, että koirat tulevat mukaan, mutteivät kaikki. Tein suuren periaatteellisen päätöksen, että luovun itse suurista isoista omista koirista. Kotien löytäminen oli kivulias prosessi, mutta se oli tehtävä ja lopulta kaikki isot koirani saivat aivan mahtavat rakastavat kodit. Tein myös päätöksen, että isojen koirien aika omassa kodissa on nyt tällä erää ohi. Aina ei voi saada kaikkea ja ihmisen on vain joskus ajateltava asioita järjellä. Oma jaksaminen, elämän mielekkyys, uuden rakentaminen ja monipuolinen elämä vaativat tässä kohtaa isoja ratkaisuja. Minulla on nyt oltava energiaa ja voimavaroja käyttää niin paljon muuhunkin kuin omien koirien hoitoon. Mukaan Yhdysvaltoihin en voinut ottaa isoja koiriani.  Toisaalta näin lhasa apsoihin voi keskittyä aikaisempaakin mittavammin kahdella mantereella, koska Suomeen jäi vielä paljon koiria ja kasvatettavaa.

Elämästä kannattaa nauttia kokonaisvaltaisesti kaikkia aisteja ruokkien ja uusista harrastuksista valokuvaus on vienyt minut mennessään. Kuva Sarah P. Duke gardenista kotimme naapurustossa. 

Olen 53-vuotias ja minulla oli myös tukahduttava tarve haastaa omia aivoja uuden oppimiseen.  Aivoja on kehitettävä ja käytettävä kunnolla, muuten ne eivät pysy kunnossa. Urautuminen ja rutinoituminen ovat elämässä harvoin hyödyllisiä asioita varsinkaan omien aivojen kannalta. Työn hakeminen ulkomailta on jo sinällään mahtava kokemus. Vielä ihanampaa on huomata, että omalle osaamiselle ja ammattitaidolle löytyy kysyntää. Yhdysvaltoihin muuttoa helpottaa ylemmät korkeakoulututkinnot ja se, että on pätevyys ammattiin, joista on täälläkin kysyntää ja puutetta. Oli myös ihana nähdä, että Helsingin yliopisto on arvostettu opin ahjo myös ulkomailla. Internetin avulla työantajat vertailevat oppilaitoksia ja Helsinki pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa. Ei ole lainkaan hullumpi kokemus pistää itseään täysillä likoon työnhaussa myöhemmällä iällä ja huomata, että kompetenssia riittää nuorempia vastaan mainiosti.

Työhaastattatelut ja koetuntien pitäminen oli aivan suurenmoinen kokemus. Vielä ihanampaa oli huomata, että sinut palkataan ja lopulta sai itse valita työpaikoista itselle mielekkäimmän. Erityisopetus on minun kutsumukseni tässä elämässä ja jos rakastaa sitä mitä tekee, se näkyy kaikessa. Minä haluan viettää päiväni nuorten, avoimien ja aitojen ihmisten parissa. Rakastan lapsia ja heidän kanssaan työskentelyä. Raha on minulle vähemmän merkityksellistä. Se on tyypillistä meille 1960-luvun lopulla syntyneille. Ruotsalainen ekonomisti ystäväni puhuu “kultaisesta sukupolvesta” ja pitää minua tyypillisenä esimerkkinä sukupolvestamme. Elämä on kevyehköä, turhia ei osata surra, työpaikkaa ei edes mietitä, koska se nyt vain on aina löytynyt ja toimeen on tultu. Maailma on täynnä mahdollisuuksia vieläkin kuten nuoruudessamme 1980-luvulla, joka loi meidän mieliimme ihanan huolettoman maailmankuvan. Erityisopetus ja nuoret  ovat minun kutsumukseni tässä elämässä. Töitä on aina riittänyt. Vielä ihanampaa on täällä Yhdysvalloissa, että saan nyt työssäni vielä keskittyä minulle vahvimpiin osa-alueisiin kokonaisvaltaisesti eli sosiaalisiin- ja tunnetaitoihin. Se on minun juttuni.

Pohjois-Carolinaan keväällä tullessamme rakastuin alueeseen heti. Aikaisemmin olin ajanut vain alueen ohi pari kertaa. Nyt katsoin aluetta toisella silmällä ja ihastuin heti. Kulttuurimaantieteilijänä paikat, niiden olemus, “syvempi henki” ja luonnon-ihmisen yhteiselo ovat minulle kaikki kaikessa. Minun pitää saada asua kauniilla ja tasapainoisilla alueilla. Valokuvaus harrastuksen myötä kaipuu esteettisten asioiden äärelle ja ehjät maisemat  ovat tulleet minulle vieläkin tärkeimmiksi asioiksi. Saatan rakastaa rumuutta ja kaikkea groteskiakin ulkopuolisena, mutta itse haluan asua perinteisen harmonian ja kauneuden ympäröimänä. Tiesin tänne saapuessani, että se on tässä. Miljoonametropolien Raleigh-Durham sekä pienemmän Greensboro seudulla Pohjois-Carolinan pohjoisimmalla alueella asuu noin Suomen verran asukkaita ja silti alue on väljä sekä erittäin kaunis. Kauniin alueen sisältä löytyi vielä alueen todellinen helmi Hope valley, jossa me asumme.

Eteläinen-Durham ja Hope valley on todella kaunista ja väljästi rakennettua seutua

Työpaikkani on aivan mahtava. Olen töissä charter koulussa. Charter koulut ovat Yhdysvalloissa edistyksellisiä ja ainutlaatuisia kouluja, niistä monella on aito kiinnostus muutaa koulutusta ja oikea lapsista kokonaisvaltaisesti välittäminen näkyy kaikessa. Ne ovat tavallaan yksityisiä, mutta suurelta osin kunnallisesti rahoitettuja. Charter kouluilla on paljon suurempi vapaus opetuksen toteuttamisessa kuin kunnallisilla kouluilla. Jokainen oppilas hakeutuu kouluun opiskelemaan vapaaehtoisesti ja siksi koululla pitää olla tarjottavanaan yleensä jotakin kunnallisia kouluja enemmän. Kilpailu pitää huolen monipuolisuudesta ja erilaisuuden tarjoamisesta. Olisipa suomessakin vanhemmilla sekä oppilailla enemmän vaihtoehtoja ja valinnan vapautta. Astuessani tähän kouluun sisään, tiesin heti, että tämä on minun paikkani. Tässä koulussa lapsista ollaan kiinnostuneita todella kokonaisvaltaisesti ja oppimisen tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Opettajien kansainvälisyys ja positiivisuus sekä avarakatseisuus humallattuvat minut. Opettajia koulussamme on mm. Saksasta, El Salvadorista, Costa Ricasta, Suomesta ja Jamaikalta. Mikä parasta opettajia arvioidaan jatkuvasti ja ammattitaitoa kehitetään kehitysehdotuksilla parin viikon välein. Luokat ovat avoimia ja rehtorit käyvät jokaisessa luokassa päivittäin.

Kouluni sijaitsee Yhdysvaltojen eräällä nopeiten kasvavalla alueella Research Triangle Parkin alueella Raleighin ja Durhamin kaupunkien välissä. Seutu on suunnattoman kaunis ja vaurasta kulmakuntaa. Durham-Raleigh on Yhdysvaltojen korkeiten koulutettua seutua ja alueella asuu enemmän tohtoreita kuin missään muualla väestömäärään suhteutettuna. Se myös näkyy monessa asiassa ja monella tavalla. Ilmapiiri on hyvin kansainvälinen ja todella vapaamielinen. Yhdysvalloista puhuttaessa ei tarvitse matkustaa kovinkaan pitkään, kun todellisuus onkin jo aivan toinen. Mutta täällä Etelä-Durhamissa kelpaa. Tänään kävin pohjoisessa ja auton ovet oli syytä pitää lujasti lukittuna ja autoa ei jätetä ihan mihin tahansa. Koulussa olemme tällä viikolla harjoitelleet ampujien hyökkäysten varalle, arki on Yhdysvalloissa hyvin erilaista kuin Pohjois-Euroopaassa niin hyvässä kuin pahassa.

Duken yliopisto on Durhamin ylpeys ja menestyksen tärkeä osa

Durham on muuttunut nopeasti levottomasta ja aikaisemmin melko huonomaineisesta kaupungista lähinnä Duken yliopiston ansiosta trendikkääksi sekä kehittyväksi alueeksi. Omalle tohtorillenikin Duke on tuttu paikka ja hän on työskennellyt siellä. Niinpä päätimme, että en ota työtä Washington DC alueelta enkä Philadelphian kulmilta. Minä halusin eroon myös ankarista talvista ja nyt mittani on kertakaikkiaan täynnä kuraa, kylmyyttä ja lunta. Olen tehnyt periaatepäätöksen, että lumityöt ovat osaltani ohi ainakin toistaiseksi. Pohjois-Carolinassa vielä lokakuukin on keskimääräisesti lämpimämpi kuin Suomen heinäkuu. Jostakin syystä pohjoisen pimeys, talven sateet sekä räntä ja kylmyys ovat alkaneet ahdistamaan minua toden teolla viime vuosina. Halusin niistä nyt todellakin eroon.

Minä nautin tässä kohtaa elämää mielummin ulkona palmuista kuin rännästä tai lumesta

Alue on myös upean kansainvälinen ja on ihanaa asua alueella, jossa vallitsee vahva usko tulevaisuuteen. Elämä on mahdollisuus ja katse on hyvässä tulevaisuudessa. Täällä ei surkutella ja itketä maailman tilaa, vaan usko tulevaisuuteen on vahva. Tämä ei kuitenkaan tarkoita välinpitämättömyyttä, mutta tervettä suhteellisuuden tajua. Se on todella virkistävää ja sopii minun optimistiselle luonteelle erinomaisesti. Pohjois-amerikkalaisten arkitodellisuus on aivan toisenlainen kuin eurooppalaisten. Me pienten maiden asukkaat menetämme välillä kovin helposti suhteellisuuden tajun ja niin on valitettavasti käynyt Suomessa. Elämästä saa nauttia ja iloita ilman huonoa omaatuntoa. Minun mittani oli täynnä surkuttelua, ikääntyvän kansakaunnan ongelmakeskeisyyttä, kieltoja ja ilmastohysteriaa. Iloinen tulevaisuuden usko maailmaan, joka on edelleen täynnä mahdollisuuksia on jotakin suurenmoista.

Hope valleyn hienoja kartanoita ja amerikkalaista unelmaa on, että osa ihmisistä rikastuu ja kunnolla

Löysimme talon Etelä-Durhamista Hope valleyn alueelta, seutukunta on alueen halutuimpia. Täällä on valtavan kaunista, väljää ja luonto on suunnattoman vehreä. Seutu on todella tyylikkäällä tavalla huoliteltua ja asukkaat ovat uskomattoman ystävällisiä.  Aivan kotimme lähellä on golfkenttä ja tuhansien neliöiden linnoja sekä kartanoita.  Tässä vieressä meidän katumme on kuin yhtä perhettä ja kaikki auttavat sekä tervehtivät toinen toisiaan. Talot ovat viihtyisiä ja kookkaita, mutteivat tuhansia neliöitä. Lapset leikkivät kadulla turvallisesti ja lähes jokaisessa talossa on koiria. Alueen toisella puolella on Triangle Research Park, joka on täynnä korkean teknologian ja lääketieteen firmoja, laboratorioita sekä pääkonttoreita. Alueen toisella puolella on Duken yliopisto. Asunnon sijainti ei kertakaikkiaan olisi voinut olla parempi ja työmatkani on 15 minuuttia. Sinne ajan ilman ruuhkia väljiä puistomaisia bulevardeja pitkin.

Katunäkymä kotimme edustalla. Täällä asustaa perinteistä amerikkalaista keskiluokkaa, mutta hyvin avarakatseista ja kansainvälistä sellaista. 

Työt ovat alkaneet ja rakastan työpaikkaani. Tulotasoni on Suomea melko paljon korkeampi ja kustannustaso puolestaan Suomea paljon matalampi. Työpäivät ovat pidempiä, mutta opettajien lomat ovat täälläkin reilut. Eläke- ja vakuutusturva opettajilla ovat Pohjois-Carolinassa melko hyvät ja ne vaihtelevat vielä kouluttain. Charter koulut ovat yleensä kilpailukykyisiä ja tarjoavat usein kunnallisia kouluja paremmat edut. Koiria täällä taas voi kasvattaa huomattavasti Suomea vapaammin ilman lukemattomia kieltoja ja rajoituksia. Pihan voi myrkyttää punkeista ja täällä kaikki ei ole kiellettyä vaan enemmänkin sallittua. Se on ihana tunne, koska olin “henkisesti kuolla” kaikkien Suomen kieltojen ja määräysten puristuksessa.

Minä haluan käydä välillä kaupassa keskiyöllä ja syömässä ulkona myöhään sunnuntai iltana. Viinit haluan ostaa ruokakaupasta. Minä rakastan monipuolisia palveluista, vapaita aukioloaikoja ja kilpailua, joka huolehtii hintatasosta sekä palveluiden toimivuudesta. Minä en kaipaa tai halua holhousta. Minua ei haittaa, että ympärillä on satoja ravintoloita, joissa voi syödä kohtuulliseen hintaan ja niistä kymmenet tuovat ruuan tarvittaessa kotiin. Etnisten ravintoloiden ihana tarjonta on loputon. Ruoho leikataan ja piha hoidetaan kuntoon yhdellä puhelinsoitolla, eikä se maksa omaisuutta. Täältä löytyy paljon ihmisiä, jotka ovat iloisia ja onnellisia saadessaan tehdä fyysistä työtä. Vapauden tunne ja yksilön vapauden kunnioittaminen on tervetullutta vaihtelua Suomen välillä tukahduttavan ilmapiirin vastapainoksi. Ainakin nyt tuntuu siltä.

Ihmisillä on töitä ja kaikkialla on ilmoituksia avoimista työpaikoista. Täällä ei haikailla opiskelijoille palkallisia lomia tai haihatella nelipäiväisestä työviikosta, vaan eletään osana realistista maailman taloutta. Elämä on astetta kovempaa ja kiinni perusasioissa. Sairastumisella ja asioilla on hinta, se kaikki tekee ihmisistä haavoittuvampia ja nöyrempiä. Holhous pilaa paljon asioita varsinkin, kun aletaan elää Suomen kaltaisessa maassa ja asioita pidetään itsestään selvyytenä. Lähes kaikki ovat käsi ojossa ja kukaan ei enää haluaisi tehdä töitä. Liian pieni työllisten joukko pitää epätoivoisesti kaikkea pystyssä. Ostovoima kuihtuu poliitikkojen keksiessä jatkuvasti uusia veroja ja kustannustaso nousee nousemistaan. Työnteko ei enää oikein kannata.

Oikeita tervetulleita uudistuksia ei tehdä ja kansakunnan epäterve ikärakenne halvaannuttaa uudistukset ja henkisen ilmapiirin. Suomi on vanhentunut. Töistä tullessani rakastan kotikadullamme suurena joukkona pelaavia lapsia. Se tuo mieleen oman 1970-luvun lapsuuteni, kun kaduilla oli Suomessakin paljon lapsia sekä naurua. Nyt se on muuttunut rullaattorien ruuhkaksi.  Minun Suomeni on kriisissä ja ainakaan minulla ei ole tässä kohdin enää halua tai varaa asua siellä.  Sen vuoksi meille oli alusta asti selvää, että Suomeen emme asetu, vaikka tässä ihanassa maassa on niin paljon hyvääkin. Ihanat sukulaiset, ystävät, upea luonto ja turvallisuus ovat asioita, joita ihailen Suomessa yli kaiken. Tulevaisuus ei vain minun mielestäni yksinkertaisesti näytä hyvältä. Minua miellyttää henkilökohatisesti myös turvallisuuden tunne. Euroopan sotilaallinen ja poliittinen tilanne on vähintäänkin pelottava varsinkin siinä Putinin kainalossa. Niinpä nyt ainakin tässä kohden Suomi saa jäädä ja nautin kovasti irtiotosta.

Avoimet maisemat, tulevaisuuden usko, unelmat ja optimistinen ilmapiiri on hyvin virkistävää.

Olen nauttinut suunnattomasti auringon lämmöstä ja jokaisena päivänä lämpötila on pysynyt reilusti + 25 C yläpuolella ja sateet ovat olleet vain kuuroluontoisia. Rakastan sirkkojen ja kaskaiden siritystä varsinkin illalla sekä yöllä. Yöt täällä ovat samettisen lämpimiä. Pihalla voi nähdä päivisin kolibreja ja tämä hieman rennompi eteläinen tapa elää todellakin sopii minulle. Olen matkustanut ympäri Yhdysvaltoja paljon vuosikymmenien aikana ja en vieläkään voi ymmärtää, että tämä etelän lumo ja charmi oli minulta jäänyt kunnolla aistimatta. Kaikella on jokin tarkoitus ja rakastuminen etelän kasvattiin sekä aito intohimo johdatti meidät tänne. Nyt saan elää tämän kaiken keskellä ja nauttia uusista asioista todellakin sydämen kyllyydestä. Joie de vivre. Intohimo olkoon kanssamme. Muista elää, rakastaa ja olla rakastettu. Elämä on ainutlaatuinen lahja ja pyri nauttimaan siitä kaikein aistein parhaasi mukaan sydän täynnä rakkautta siellä missä elämä tuntuu parhaalta. Maailma on kaunis paikka ja sillä on tulevaisuus jatkossakin.

Oma koti kullan kallis ja oma suloinen pesämme Hope valleyn siimeksessä

 

 

 

Facebook Comments