Tämä ihana rakkauden lähettiläs ja perheemme lempeä jättiläinen Eveliina on poissa. Neitonen oli mietteliäs ja hidas filosofi. Pennusta asti Eveliinan elämä oli letkeän helppoa. Norjalainen jätti tuli kaikkien kanssa hyvin toimeen. Eveliina rakasti ruokaa, hellyyttä ja nukkumista. Vanhemmilla päivillää se rakastui omenoihin ja nautti ne suoraan puusta herkutellen. Unissa se eli villisti päivän tapahtumia usein uudelleen ja Eveliinan sisäinen maailma oli aina selvästi hyvin vivahteikas. Toisaalta tylleröstä kehittyi varsin ketterä. Metsässä se hyppi ja juoksi kuin mikäkin aropupu eikä sen yli 60 kiloinen elopaino tahtia ikinä haitannut. Eveliinasta kasvoi bernhardilainen parhaimmillaan. Vettäkään tämä täti ei vieroksunut. Mökillä Eveliina keksi kahlaamisen riemun. Elämä sujui varsin huolettomissa ja helpoissa merkeissä.  Sitten jotain tapahtui ja Eveliina oli äkisti ajoittain hyvin kärttyinen. Sitä se ei ollut koskaan omalle väelle. Kevät eteni ja tästä keväästä tuli Eveliinan viimeinen. 

Sitä elää elämäänsä ja lauma kotona seuraa mukana. Laumassa jokaisella on oma persoonallisuutensa ja Eveliina oli totisesti erilainen kuin muut. Eveliina oli erilainen nuori meidän porukassa ja niin kasvoi matamista myös erilainen aikuinen. Ikinä ei voinut olla aivan varma hitaan ajattelijan viimeisistä aivoituksista. Eveliinan käänteet elämässä olivat hitaita, mutta yllätyksellisiä.

Evelina summer relax

Kävimme näyttelyissä ja tytöstä tuli pohjoismaiden valio. Eveliina oli varsin terve ja elämä sujui 6 vuotta ilman ainuttakaan lääkekuuria. Kaikki talomme muut pennut rakastivat Eveliinaa yli kaiken ja se rakasti pentuja. Kaikella on kai jokin tarkoitus, näin minä elämässä vahvasti uskon. Omia pentuja ei tytölle koskaan tullut. Se ei tahtia haitannut ja kotimme lempeä jätti, vaikka bernhardilaiseksi kooltaan alarajoilla olikin, jatkoi valoisaa elämäänsä Ojakkalan mölymäessä ja mökin aurinkoisilla rannoilla. Puruluut olivat tietysti jylhän vuoristokoiramme suurta herkkua. Omenoita kekseliäs Eveliina oppi syömään suoraan puista. Se saattoi seisoa takajaloillaan kuin antilooppi ja popsi omenoita korkeammaltakin oksistossa. Eveliinassa asui aina pienen pieni Einstein. Tarpeen tullen Ellu keksi neuvokkaita ratkaisuja arjen pieneen pulmiin.  Eveliina rakasti kaikkia vuodenaikoja ja otti kaikista niistä parhaan irti. Se opetti minua huolettomalla tavallaan nauttimaan elämästä.

Easter kiss

Käännös tapahtui nopeasti talven tehdessä loppuaan. Alkoi laihtuminen ja äreys lisääntyi. Annoin isolle E:lle lisää ruokaa ja sitten vielä lisää.  Suuresta ruokahalusta ja alati kasvavista annoksista huolimatta seurasi nopea laihtuminen. Hangesta löytyi verisiä läjiä ja samassa alkoi oksentelu. Veteraani iän kynnyksellä huolettomien ja helppojen vuosien jälkeen oli jokin vialla. Se oli tietysti syöpä, joka on koirilla aivan yhtä viheliäinen kuin meillä ihmisillä. Niin se vain on, että koirissa se tauti korjaa satoaan vieläkin nopeammin. Se taistelu ei ollut selätettävissä ja aika tuli kesän kynnyksellä täyteen. Toivoin niin, että jäljellä olisi ollut vielä viimeinen kesä mökillä yhdessä. Silmissä kipinä sammuu ja katse kääntyy rakkaalla ystävällä sisään. Silloin tiedät syvällä sydämmessä, että aika on tullut. Ei sitä meiltä kysytä, kun aika tulee ja pitää sanoa hyvästi, vaikka sydän itkee. Se aika oli nyt.

January faces 5

Katson pihalle. Nyt siellä on tyhjä paikka. Siinä makasi usein Eveliina ja sen pää huomasi heti, jos sisältä oltiin menossa ulos. Parasta oli näet yhteiset retket metsään. Tuntuu tyhjältä ja sattuu. Rintaa puristaa ja on ikävä. Eveliina ymmärsi, kun oma sydän oli raskas. Hiljaa se laski suuren päänsä minua vasten ja toi lohtua. Se oli tunteikas koira, joka rakasti kotiväkeä. Eveliina oli suurella sydämmellään tunteiden asiantuntija.  Ainutlaatuinen kotimme jätti on nyt poissa ja sattuu. On se vain ihme, että kaikkien näiden vuosikymmenienkään jälkeen tähän suruun ei vain totu. Aina se riipaisee ja menee syvälle. Hyvää matkaa rakas ystävä, olen varma, että siellä jossain on paljon herkullisia omenia maan tasolla oksistossa sinua varten. Voit nautiskella niitä maatessasi aurinkoisella niityllä ja siinä puussa on puruluitakin…. Kunnes me jälleen tapaamme rakas Eveliina – hyvää matkaa. Muistosi elää ja se muisto on aurinkoisen lämmin, vaikka kyyneleet silmiä juuri nyt kirveltääkin.

Juha Kares wellcome to my life 2015 3

 

 

 

 

 

 

Facebook Comments