Kasvattajien kannattaa aika ajoin pysähtyä ja miettiä kasvatuksensa sekä koiranpitonsa tilannetta. Pyrin aika ajoin istahtamaan alas ja pohtimaan, missä oikeastaan mennään. Muuten kasvattaja helposti sokeutuu ja taantuu. Nämä ovat ne kysymykset, joita minä kysyn itseltäni aika ajoin.

  1. Olenko onnellinen elämäntilanteeseeni kotona ja kasvatuksessa. Kotona on hyvä olla ja koirien määrä sekä näistä koituva työ on kohtuullisessa sopusoinnussa oman jaksamiseni, työelämäni sekä perhetilanteen kanssa.
  2. Entä jos olisin oma koirani? Onko elämä laadukasta ja elämisen arvoista. Kasvattajalla on useampia koiria, mutta näiden koirienkin elämä on ainutkertainen ja siksi arvokas. Kasvattajan pitää muista useamman koiran omistajina, että kaikkien koirien elämä on onnellista ja ne saavat riittävää huolenpitoa sekä virikkeitä.
  3. Ovatko kasvatinomistajat tyytyväisiä koiriinsa? Kasvattajan on tärkeää huolehtia kasvatuksensa laadusta. Perheiden tulee pääosin olla tyytyväisiä koiriinsa. Satunnaista epäsopua voi esiintyä yksittäistapauksina, mutta hyvää kasvatustyötä tekevä kasvattaja löytää laadukkaille kasvateilleen vastuullisia koteja, jotka ovat tyytyväisiä koiraansa. Niinpä lähes poikkeuksetta kasvatinomistajat ovat onnellisia koirastaan.
  4. Milloin hankit uuden tuonnin tai siitoskoiran? Vierivä kivi ei sammaloidu. Kasvatukseen pitää satsata jatkuvasti. Hyvä kasvattaja hankkii myös uutta siitosmateriaalia tai astuttaa narttuja matkojen takana aina silloin tällöin. Muuten voi hyvällä syyllä kysyä.
  5. Onko kasatukseni innovatiivista? Kasvatan koiria, joilla ei ole samanlaisia sukutauluja kuin kaikilla muilla. Pyrin lisäämään rodun monimuotoisuutta omalta osaltani kantaen vastuuta rodun tulevaisuudesta.
  6. Milloin teit työtä rotusi ja koirien eteen yhdistystoiminnassa? Kasvattajien kuuluu myös kantaa kortensa kekoon yhdistystoiminnassa. Oma rotujärjestö ja kerhot vaativat vastuullisia tekijöitä. Kasvattajien velvollisuus on omalta osaltaan tehdä jotakin rotujensa eteen yhdistyksissä.
  7. Pystynkö osoittamaan joillakin järkevillä mitattavilla määreillä, että kasvatukseni on laadukasta? Rotukoirissa kertyy monenlaista mitattavaa tietoa terveyden, ulkonäön, luonteen tai käyttöominaisuuksien suhteen. Onko oma kasvatukseni laadukasta ja omiin tavoitteisiin nähden hyvää? Kasvattajalla pitäisi olla joitakin tavoitteita kasvatukselleen ja kasvattajan on syytä tarkistella säännöllisesti, että tavoitteiden ja käytännön välillä ei ole kuilua.
  8. Milloin opin viimeksi jotain uutta ja kehityin? Koiran kasvattamisessa pitää kehittyä ja oppia uutta koko ajan. Kaikkien kasvattajien on syytä kuunnella, lukea ja pohtia kasvatusta sekä koiria taukoamatta. Muuten ei voi oppia uutta ja kehittyä kasvattajana.
  9. Voinko nauraa harrastaessani? Kasvattajien pitää muistaa, että kasvattamisen ja tekemisen pitää olla kivaa. Motivaatio voi säilyä vain, jos oma mieliala on riittävän korkealla. Kasvattamisen pitää tuntua mukavalta ja hymyn pitää nousta huulille tämän tästä niin harrastamisessa kuin omien koirien toilailuja seuratessa.
  10. Muistanko huolehtia omista sosiaalisista suhteista, levosta ja muusta elämästä? Koirien kasvattaminen ja aktiivinen harrastaminen on helposti hyvin kokonaisvaltaista. Sen vuoksi kannataa välillä pysähtyä ja pohtia onko elämä muilta osin hoidettu kohtuudella. Oletko muistanut levätä ja ladata myös akkuja. Jos kasvattaja voi hyvin, hänen koiransa voivat hyvin.

Kasvattajan kannattaa aika ajoin kysyä itseltään tärkeitä kysymyksiä, jotta elämä ja kasvatus säilyvät laadukkaana.

juha-christmas-2014-3

Facebook Comments